Hengen Puu
© Osmo Haavisto
Oravanpolku 3 37800 Toijala Finland E-mail:osmo.haavisto@luukku.com Ohjeet / Takaisin alkuun / Internet-versio © NetMission
PYHÄN HENGEN TYÖ MEISSÄ
"Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä
pantu on, ja se on Jeesus Kristus" (1 Kor. 3:11).
MIKSI
JEESUKSEN SIJAISKUOLEMA RISTLLÄ
Koska Jumala
on vanhurskasON AINOA PERUSTA? "Sillä Herra on vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta; oikeamieliset saavat katsella hänen kasvojansa" (Ps. 11:7). Jumalan oikeudenmukaisuus vaatii pahan rankaisemista ja hyvän palkitsemista. "Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja. Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä" (Ps. 7:11,12). Ellei Jumala rankaisisi pahaa, Hän ei olisi vanhurskas Jumala. Riittävä rangaistus synnistä on vain kuolema. " ...mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman" (1 Moos. 2:17). "Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23). Ja koska Jumala on rakkaus " ...sillä Jumala on rakkaus. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi" (1 Joh 4: 8-10) Jos Jumala ei olisi tehnyt mitään auttaakseen käärmeen (saatanan) pettämää ihmistä, Hän ei olisi rakkauden Jumala. Jumalan oikeamielisyys velvoitti Häntä rankaisemaan synnistä ja rakkaus vaati antamaan anteeksi. "Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias" (Ps. 116:5). Anteeksiantamusta ei voinut olla ilman synnin rankaisemista. Kaikkiviisas Jumala päätti toteuttaa pelastussuunnitelman, jossa Hän toimeenpani vanhurskaan tuomionsa ja toteutti rakkauden vaatimuksen.Jeesus otti paikkamme ja kärsi rangaistuksen. "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan... Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" ( 2 Kor. 5:19,21)
Jumalan laillinen oikeus
Ilman ristin kuolemaa anteeksiantamus olisi ollut laiton. Sitä
paitsi ilman synnin rankaisemista maailmankaikkeus olisi pysynyt ikuisessa
kaaoksessa. Hyvän ja pahan tulee saada oikeudenmukain palkkansa.Koska Jeesus kuoli syntiemme tähden, Jumala sai laillisen oikeuden antaa meille anteeksi. "...ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista" (Hebr. 9:22).
Jeesus on ainoa tie
iankaikkiseen elämään
Ainoa pelastus suunnitelmaJeesuksen sijaiskuolema puolestamme on Jumalan ainoa pelastussuunnitelma koko ihmiskuntaa varten. Jeesus sanoi: "Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani" (Joh. 14:6). "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen" (* Apt. 17:30). Miksi parannus on välttämätön? Parannus eli mielenmuutos on välttämätön, koska synti on olemassa. Mitä synti on? Sitä, mitä synti on, ei ratkaise kunkin oma oikeustaju eikä syyttömyyden tai syyllisyyden tunto vaan Jumalan Sana. Synti on rikos Jumalaa vastaan. Se erottaa ihmisen vanhurskaasta pyhästä Jumalasta ja tuo kaikenlaisen tuskan ja onnettomuuden ihmisen elämään. Parannus on mielenmuutos Parannus ei ole ennen kaikkea repaleisen elämän paikkailua vaan asenteen muutosta suhteessa syntiin ja Jumalaan. Painopiste ei ensisijaisesti ole teoissa, vaan mielen kääntymisessä Jumalan puoleen Parannuksessa ilmaistaan ennen kaikkea halukkuus luopua omaa ja lähimmäisemme elämää vahingoittavista teoista sekä käännytään palvelemaan Jumalaa. Parannus on:
"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät" (1 Moos. 1:27). Jumalan kuva merkitsee ennen kaikkea sitä, että vastakohtana eläimille Jumala pani luomisessa ihmiseen oman iankaikkisuutensa. Ihmisen olemassaolo jatkuu fyysisen kuoleman jälkeenkin. Elämän tarkoitus Jumalan kuvana elämällämme on Jumalan antama tarkoitus. Tuo tarkoitus on elää Jumalan yhteydessä. Ihminen kokee sisäisen kaipuunsa olevan tyydytetty vasta silloin, kun Jumalan elämälle antama tarkoitus täyttyy. Ihminen valitsee Jumalan kuvalle annettiin myös vapaan valinnan mahdollisuus. Eeva ja Aadam käyttivät tätä oikeutta väärin. Tottelemattomuuden synti erotti heidät Jumalasta. Eevan lailla meidän on itse kunkin valittava, totellako Jumalaa ja miten suhtautua syntiin. Oikeaa valintaa Raamattu kutsuu parannukseksi. Vanhurskautus ja Jeesuksen seuraaminen Vanhurskaus on Jumalan ominaisuus. Se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin olla oikeamielinen. "Herra on vanhurskas Jumala, hän rakastaa oikeutta" (* Ps. 11:7). Jumala voi hyväksyä yhteyteensä vain niitä, jotka ovat Hänen laillaan vanhurskaita. "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa...Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja." (Room. 3:23,24,28) "että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" (2 Kor. 5:21). Vanhurskauttaminen tarkoittaa sitä, että tulemme kelvollisiksi kohtaamaan Jumalan ja elämään Hänen yhteydessään. Vanhurskauttaminen on täysin Jumalan teko, joka annetaan meille lahjana uskon seurauksena. Tuota lahjaa emme kykene ottamaan vastaan, ellemme ole ensin tehneet parannusta. Anteeksiantamus "Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta" (Apt. 10:43). Synti on erottanut meidät Jumalasta, mutta uskottuamme Jeesukseen saamme syntimme anteeksi. Usko on Todellisen uskon olemus on syvempää kuin tieto Jumalasta. Siihen liittyy kuuliaisuus, sydämen halu totella Jumalaa. "Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan" (Room. 10:9,10). Sydämen usko on
"Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä" (Matt. 15: 8,9). Kristus Herra Kristuksen tunnustaminen Herraksi merkitsee, että
"Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ´Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa`. Nikodeemus sanoi hänelle: ´Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?` Jeesus vastasi: ´Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.`" (Joh. 3:3-7) Iankaikkinen elämä ei ole opin kappale tai teoria. Se on samaa olemusta kuin Jumala itse; se on Hänen elämäänsä. Jumalan iäisyys on personoitunut Hänen Poikaansa Jeesukseen. Vain Jeesus on tie iankaikkiseen elämään " Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää." (1 Joh. 5:11,12) Kun Jeesus oli maan päällä, Jumala oli ihmisten keskellä. "Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä" (1 Joh. 5:20) "Jeesus sanoi hänelle: ´Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani...`" (Joh. 14:6). Koska Jeesus Kristus on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä, niin päästessään elämämme Herraksi Hän tuo omassa olemuksessaan Jumalan iäisyyden meihin. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta."(* Joh. 1:12,13) Kun Jeesus tulee elämäämme, niin meistä tulee Jumalan lapsia. "Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on." (1 Joh. 3:2). Ohjelmamme päätapahtuma Kuvamme puun rungossa on kuvattu elämämme päätapahtuma: otamme Jeesuksen vastaan Pelastajanamme ja Hän istuttaa meihin oman iankaikkisen elämänsä. Täällä maan päällä omistettu Jeesuksen elämä korjataan sitten kerran satona iankaikkisuuteen. "Kun Kristus, teidän elämänne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa" (Kol. 3:4). Perinnöllisyyden siunaus Lapsi perii vanhempiensa geenit eli perinnöllisyystekijät. Uudestisyntymisen myötä perimme Jumalan iankaikkisen elämän. Saamme myös voiman syntiä vastaan, koska Jeesus on ristillä kukistanut synnin vallan. "Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääkseen synnin uhrillaan" (* Hebr. 9:26). Voimme selvitä voittajina kiusauksissa, koska Jeesus torjui autiomaassa kaikki perkeleen asettamat houkutukset. Ne olivat nälän tuoma kiusaus, kiusaus hypätä alas temppelin harjalta, maailman valtakuntien loisto ja pyyntö kumartua perkeleen edessä. (Matt. 4:1-11.) Jeesus sai voiton pahoista hengistä ja uskovalle tämä voitto on syntymälahja. "Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun" (Kol. 2:15). "Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa" (1 Joh. 4:4). Koska Kaikkivaltias Jumala asuu uskovissa, jokainen uskova on kaiken pahuuden vallan voittaja. " ...sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme. Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?" (1 Joh. 5:4,5) Koska olemme osallisia Kristuksesta, niin meillä on osallisuus myös Hänen kaikkeen voittoonsa. "Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet" (* Hebr. 3:14). Jokainen uudestisyntynyt uskova kykenee voittamaan kiusaukset. "Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää" (1 Kor. 10:13) HENKILÖKOHTAINEN KYSYMYS SINULLE !!! "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa" (Joh. 3:3). "Teidän täytyy syntyä uudesti" (Joh. 3:7). Väistämätön Olemme tässä maailmassa vain kauttakulkumatkalla. Äsken leikimme lapsuutemme ruispellon pientareella tai hiekkalaatikolla. Pian on elämän ilta käsillä. Astumme peruuttamattomaan. Vaihtoehtoa ei ole! "Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle" (* Hepr. 9:27). Meillä on taipumus väistää ikävät asiat tai lykätä ne jonnekin tulevaisuuteen. Iäisyyden kohtaamista emme voi kuitenkaan väistää työntämällä se pois tietoisuudestamme jonnekin alitajunnan piilolokeroon. Keinotekoiseksi jää myös se lohdutus, että saamme elämämme loppumetreillä hyvän saattohoidon. Saattohoito voi olla hyvä ja tarpeellinen, mutta se ei kykene korvaamaan iäisyysasian selvittelyn tarvetta! Ikääntymisen kohtaaminen Vanhuus on helpompi kohdata, jos siihen varaudutaan opiskelun avulla ja muutenkin ennen kuin se kolkuttelee ovelle. Terveyden hoito on aloitettava ennen tautien ja rappeutumien puhkeamista. Samoin testamentti on tehtävä ennen mahdollista dementoitumista. Liian myöhään tehty asiakirja ei saata kestää perintöriidoissa! Sisin tarpeesi Suostu kohtaamaan myös sisin tarpeesi! Hyväksy, että se saa nousta esiin alitajuntasi piilolokerosta! Sinulla on tarve saada yhteys Jumalaan! Myönnä, että et ole ilman Häntä tyytyväinen elämääsi. Askel iäisyyteen Kerran joudut ottamaan peruuttamattoman askeleen. Se on siirtyminen iäisyyteen. Siinä on Sinulle kolme vaikeaa ongelmaa: a) Et tiedä, milloin se hetki koittaa.Raamattu varoittaa: "Jos te tänä päivä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne" (Hepr. 3:7). Saatat elää mainitsemassani b-kohdassa: myönnät asian vakavuuden. Siihen valitettavasti pysähtyy liian monen kohdalla Jumalan etsintä. Joku vakavamielinen pappi tai saarnaaja sanoikin: helvetti on heränneitä täynnä. Kun Jumalan etsijä on b-kohdassa, niin sielunvihollinen tarjoaa väistöliikkeeksi petollisia myönnytyksiä, kuten: "Joku sukulaiseni tai tuttavani on uskossa ja kunnioitan hänen vakaumustaan. Rukoilen päivittäin ja tiedän, että parannus on tehtävä. Työkiireet ja perheasiat on saatava ensin kuntoon." Joskus myöhemmin? Suuret joukot astuvat kadotukseen seuraava ajatus huulillaan: "Harkitsen asiaa kuitenkin vielä hetken ennen lopullista ratkaisua." Milloin tuo hetki koittaa? Liian monelle ei milloinkaan! Aino tie varmistaa iankaikkinen elämä on totella Raamatun kehotusta välittömästi. Ratkaise nyt!!! "Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä" (* 2 Kor. 6:2). Nöyrry Jumalan edessä ja pyydä Häntä pelastamaan sielusi nyt heti! "Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu" (Room. 10:13).
***********************
PYHÄN HENGEN KAKSI KANAVAA
Hengen hedelmä
= Kristuksen jalo luonto meissä eli pyhä elämä
Hengen lahjat
= Jumalan voima - tieto ja viisaus
KRISTUKSEN JALO LUONTO
- PUUN VASEN HAARA Kristitty on kutsuttu elämään Jumalalle erotettua eli pyhitettyä elämää. Hedelmä ei ole EHTO Jumalan lapseudelle - vaan paremminkin MERKKI siitä."Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni... Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni." (Joh. 15:8,16 8). Liha Tarkoittaa Raamatussa ihmistä, joka elää ilman Kristusta pahoine taipumuksineen ja taipumuksesta kumpuilevine tekoineen. Hengen hedelmä on lihan vastakohta. "Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte." (* Gal. 5:17). Lihan teot Lihan eli vanhan luontomme aikaansaannokset ovat nähtävissä kaikkialla ja ne erottavat ihmisen Jumalasta. "Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa." (* Gal. 5:19-21 19) Hengen hedelmä "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki." (* Gal. 5:22,23 22). Mahdollista Kristityllä on mahdollisuus elää pyhitettyä eli Jumalan mielen mukaista elämää, koska kuolimme yhdessä Kristuksen kanssa eli samaistumme hänen kuolemaansa. "Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta. Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan ... Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle." (* Room. 6:7,8,10) "Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa" (Kol. 3:3). "Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa" (* Room. 6:11). Muista, että synnillä ei ole valtaa kuolleeseen! Sinulle asetettuna voiton ehtona on se, että haluat seurata Jeesusta ja pysyä erossa synnistä. "Mitä me tähän sanomme? Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi? Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä?" (* Room. 6:1,2). Kenen puolella olet? Jos vaellat Pyhän Hengen ohjattavana ja hallittavana, Sinulla on voitto myös vanhan pahan luontosi suhteen. Kaikki riippuu siitä, asetutko paholaisen leiriin vai samaistutko Kristukseen. "Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja ... Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta..." (* Gal. 5:16,24,25) HEDELMÄ ON KRISTUKSEN JALO LUONTO MEISSÄ "Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus" (* 1 Joh. 4:8). Jumalan rakkaus ei ole vastarakkautta, jolla meitä jostakin palkittaisiin, vaan se on pyyteetöntä alkuvoimaista rakkautta. "Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi" (* 1 Joh. 4:10). Rakkauden kanavana Rakkauden Jumalan suunnitelma on, että koko maailma tulee tästä rakkaudesta osalliseksi meidän kauttamme. "Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme" (* 1 Joh. 4:11). Rakkaus on siis syntymälahja, mutta meidän tulee sitä myös tietoisesti välittää eteenpäin.
Rakkaus
säilyy ikuisesti.
Pysyvää "Rakkaus ei koskaan katoa...Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." (* 1 Kor. 13:8,13).  ILO Ilon harjoitus Vaikka ilo on luontaisesti uskovasta pursuva virta, iloa kehotetaan myös määrätietoisesti harjoittamaan. "Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! "(* Fil. 4:4) Iloitse vainoissa Kun tunnustaudumme julkisesti Jeesuksen seuraajiksi, se tuo vainoa. Vaino puolestaan tuo iloa. "Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä." (Matt. 5:10-12) Autuus tarkoittaa suurta onnea. "Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. " (* 1 Piet. 4:12,13) Auta iloiten Laupeuden työ tulee tehdä iloiten. "...joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten" (Room. 12:8). Rakkaus, ilo ja totuus ovat erottamattomat kumppanit. Jos esimerkiksi vaeltaa vääryydessä, on kykenemätön kokemaan todellista iloa ja välittämään rakkautta. "Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa..." (1 Kor 13: 4-6) .  RAUHA " ...sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala" (1 Kor. 14:33). " ...niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva kanssanne" (2 Kor. 13:11). "Kristus on meidän( uskovien) rauhamme " (* Ef. 2:14). Kansojen jatkuva levottomuus johtuu siitä, että jumalattomilla ei ole sisäistä rauhaa. "Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo Herra" (Jes. 48:22). "Heidän jalkansa rientävät pahoihin tekoihin, he kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta. ...Rauhan tietä he eivät tunne, oikeus ei johda heidän askeliaan. He astelevat mutkaisia polkuja _ joka niitä kulkee, ei saavuta rauhaa." (Jes. 59:7,8) Jeesus - meidän rauhamme - toi Jumalan rauhan maailmaan. "Sillä lapsi on syntynyt meille...Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas." (* Jes. 9:5) Ovi rauhaan Jeesuksen kuolema avaa uskoville oven rauhaan. "...mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (Jes. 53:5). Rauha on sitä elämää, missä ihminen eli Jumalan yhteydessä ennen syntiinlankeemusta paratiisissa. Kun ihminen tulee oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa, Jumalan rauha alkaa hallita hänessä. " Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa" (* Room. 5:1). "Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia." (* Kol. 3:15). "Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa" (* Fil. 4:7). Naapuruussopu Kun rauha hallitsee meissä, niin se avaa portin rauhaan myös lähimmäistemme kanssa. Yksilöiden rauhan kokemus on tie rauhaan myös kansojen välisissä suhteissa. "Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa" (* Hepr. 12:14). "Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat" (* Jaak. 3:18). "Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa." (* 1 Piet. 2:20).  KÄRSIVÄLLISYYS Ole kestävä Kärsivällisyyteen sisältyy kestävyys. "Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä" (Luuk. 8:15). "Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni..." (2 Tim. 3:10). Uusi kirkkoraamattu käyttääkin usein sanaa "kestävyys". Näin esimerkiksi: Vanha käännös: "...tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä ja hiljaisuutta" (1 Tim. 6:11). Uusi käännös: "Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen" (* 1 Tim. 6:11). Vanha käännös: "Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko"(Ilm. 13:10). Uusi käännös: "Nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa"(* Ilm. 13:10). Odotus Kärsivällisyys tarkoittaa pysymistä lujana Jumalan lupauksissa silloinkin, kun emme näe niiden välittömästi täyttyvän. Näin joudumme asennoitumaan esimerkiksi silloin, kun olemme pyytäneet Jumalalta herätystä. "...ja kärsivällisesti odotettuaan Abraham sai, mitä hänelle oli luvattu" (* Hepr. 6:15). Näin myös Jeesuksen toisen tulemuksen suhteen. " Herra ohjatkoon sydämenne rakastamaan Jumalaa ja odottamaan kestävinä Kristusta" (* 2 Tess. 3:5). "Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Niin maamieskin: kärsivällisesti hän odottaa maan kallista hedelmää kevään ja syksyn sadonkorjuuseen saakka. Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä." (* Jaak. 5:7,8 ) Ihmissuhteet Kärsivällisyyttä tarvitsemme myös ihmissuhteissa. "Kärsivällisyydellä taivutetaan ruhtinas, ja leppeä kieli murskaa luut" (Sananl. 25:15). "...kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa" (Kol. 3:13) Menestys Kärsivällisyys tuo menestyksen. " Autuaita kärsivälliset: he perivät maan" (* Matt. 5:5). Kärsivällisyys joutuu koetukselle vainoissa ja palkkaa odottaessa. " Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot, ruoskimiset, vankeudet, mellakat, raadannan, valvomisen ja paastoamisen. Mielemme on puhdas, meillä on tietoa, kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä, meillä on Pyhä Henki, vilpitön rakkaus..." (* 2 Kor. 6:4-6) "Älkää päästäkö itseänne veltostumaan, vaan seuratkaa niiden esimerkkiä, jotka ovat uskoneet ja kärsivällisesti odottaneet ja sen tähden saavat omakseen sen, minkä Jumala on luvannut" (* Hepr. 6:12). Koetukset Uskon koetukset ja kiusaukset kasvattavat kärsivällisyyttä. "Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa..." (Room. 5:3.4) "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset." (Jaak. 1:2-4) "Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Katso, me ylistämme autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet; Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet, ja lopun, jonka Herra antaa, te olette nähneet. Sillä Herra on laupias ja armahtavainen." (Jaak. 5:10,11) Palkinto "Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän" (Luuk. 21:19).  YSTÄVÄLLISYYS "Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." (Matt. 5:47,48) Ystävällisyys tulee olla elämäntapa kuin puku päällä. "Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen" ( Kol. 3:12).  HYVYYS "Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta" (Tiit. 3:4,5). "Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä." (* Ef. 5:8,9) Ole Laupias samarialainen Jumalan hyvyys purkautuu uskovien tekemän laupeudentyön kautta ihmiskuntaan. "...ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee" (Tiit. 2:14). "Tämä sana on varma, ja haluan sinun tähdentävän näitä asioita, jotta ne, jotka uskovat Jumalaan, tekisivät ahkerasti hyvää" (* Tiit. 3:8).  USKOLLISUUS Jumala on uskollinen ja auttaa meitä lupaustensa mukaan. "Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi." (Ps. 91:4) "Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää" (1 Kor. 10:13). Jeesus esimerkkinä Jeesuksen elämän peruselementti oli olla uskollinen Isän antamalle tehtävälle. "Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli ´uskollinen koko hänen huoneessansa`" (Hepr. 3:1,2). Uskollinen palvelijana Meidän tulee seurata Jeesuksen esimerkkiä palvellessamme Herraa. Uskollisuus on välttämätön hengellisessä tehtävässä. "Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä. Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on?" (Luuk. 16:10,11) "Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa" (1 Tim. 1:12). Palvellessamme Herraa meidän tulee olla luotettavia. "Sillä paljosta työstä tulee unia, ja missä on paljon sanoja, siinä on tyhmä äänessä. Kun teet lupauksen Jumalalle, niin täytä se viivyttelemättä; sillä ei ole hänellä mielisuosiota tyhmiin: täytä, mitä lupaat." (Saarn. 5:3,4) Uskollisuuden lähde - sitoutuminen Jeesukseen Nykyisin seurakuntien paimenet valittavat sitä, että uskovat eivät halua sitoutua velvoitteisiin eli uskollisuus on hakusassa. Monet uskovat itse kokevat, että heidän rakkautensa on näivettynyt ja he eivät löydä tautiin lääkettä. Ylösnousemisensa jälkeen Jeesus joutui jättämään vastuullisen tehtävän apostoleilleen, joiden "kellokkaana" oli horjuva Pietari. "Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: ´Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?` ´Rakastan, Herra`, Pietari vastasi, ´sinä tiedät, että olet minulle rakas.` Jeesus sanoi: ´Ruoki minun karitsoitani.` Sitten hän kysyi toistamiseen: ´Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?` ´Rakastan, Herra`, Pietari vastasi, ´sinä tiedät, että olet minulle rakas.` Jeesus sanoi: ´Kaitse minun lampaitani.` Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ´Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?` Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ´Olenko minä sinulle rakas?`, ja hän vastasi: ´Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.´ Jeesus sanoi: ´Ruoki minun lampaitani.` " (* Joh. 21:15-17) Rakkauden lähteellä Huomaat, ettei Jeesus kysellyt Pietarilta, rakastiko tämä lampaita, vaan rakastiko hän Jeesusta. Ylipaimen tahtoi sanoa, että lampaat ovat Hänen lampaitaan _ osa Häntä. Jos Pietari todella rakasti Jeesusta, niin hän ei voinut laiminlyödä sitä, mikä kuuluu Mestarille. Koitko armon? Ensimmäinen askel siihen, että kykenemme rakastamaan lähimmäistämme, on se, että olemme itse ensin kokeneet olevamme Jumalan rakkauden kohteena. Luonnostamme olemme kuin kuu, joka on kylmä, valoton järkäle. Se luo meille auringosta lainaamansa valoa. Me heijastamme valoa ja rakkautta vain siinä määrin kuin olemme sitä Jumalalta saaneet. "Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä" (* 1 Joh. 4:19). Rakastammeko Mestariamme? Toinen askel rakkautemme ilmaisuun on se, näemme lähimmäisemme Mestarin omaisuutena, jotka Hän on verellään Jumalalle ostanut. Jos rakastamme Jeesusta rakastamme myös sitä, mikä on Hänen omaansa. "Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme" (1 Joh. 4:11). Sitoutuminen Jumalan Sanaan Olla Jumalalle uskollinen merkitsee olla sitoutunut Hänen Sanaansa. "Sinä olet antanut säädöksesi tarkoin noudatettaviksi" (* Ps. 119:4). "Sinun käskysi ovat iloni, sinun sanaasi minä en unohda" (* Ps. 119:16). Toivomme Uskollisuus ilmenee myös siten, että Jumalan lupaukset ovat toivomme. "Jo ennen aamun koittoa huudan apuasi, sinun sanaasi minä panen toivoni" (* Ps. 119:147). Uskollinen menestyy Uskollisuus on menestymisen edellytys ja se tuo siunauksen. " Kierrelkää Jerusalemin katuja, katselkaa ja kyselkää, tarkkailkaa väkeä toreilla. Jos löydätte yhden ainoankaan, joka tekee oikein, joka on rehellinen ja uskollinen, niin minä armahdan kaupunkia." (* Jer. 5:1) Uskollisuus on tarpeen ihmissuhteissa ja välttämätön avioliiton onnistumiselle. "Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa älkääkä häpäiskö aviovuodettanne, sillä Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat" (* Hepr. 13:4). Kristityn tulee olla uskollinen vainoissakin, vaikka ne johtaisivat kuolemaan. "Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän" (* Ilm. 2:10).  LEMPEYS Lempeyden tulee olla kristityllä yhtä lailla arki- kuin kirkkopuku. "Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen" (Kol. 3:12). "Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne." (* Ef. 4:1,2) "He eivät saa parjata ketään eivätkä haastaa riitaa, vaan heidän on oltava ystävällisiä ja osoitettava lempeyttä kaikille ihmisille" (Tiit. 3:2) Aviovaimoille lempeys on upea juhla-asu. "Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista. Näin kaunistivat itsensä entisajankin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan. He olivat miehilleen kuuliaiset." (* 1 Piet. 3:4,5) Miesten työrukkaset Karskien miestenkin tulee ottaa lempeys työrukkasikseen vaikeissa tehtävissä. "Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen." (Gal. 6:1) "...vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana - silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat." (* 1 Piet. 3:15,16) Sävyisyys on viisauden mittatikku. "Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee." (* Jaak. 3:13)  ITSEHILLINTÄ Puhe itsehillinnästä pelästytti irstaan maaherran, Felixen. "Mutta kun Paavali puhui Jumalan tahdon mukaisesta elämästä, halujen hillitsemisestä ja tulevasta tuomiosta, Felix pelästyi ja sanoi: ´Saat mennä. Kutsun sinut taas toiste, kun minulla on aikaa`." (* Apt. 24:25) Epäsuosittu aihe Opetus itsehillinnästä ei ole lopun ajan kristittyjen suosiossa. "...rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa." (* 2 Tim. 3:3,4) "Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia" (2 Tim. 4:3). Suurten tavoitteiden toteuttaminen vaatii jopa maallisissa tehtävissä itsehillintää. "Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman" (* 1 Kor. 9:25). Ole paimen! Seurakunnan kaitsijaksi ei sovi sellainen, joka ei kykene hillitsemään itseään. _ Äkkipikaisuus ja väkivaltaisuus ovat itsehillinnän vastakohtia. "Seurakunnan kaitsijan täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle uskomaa tehtävää. Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen, ei juomiseen taipuvainen, väkivaltainen eikä oman edun tavoittelija, vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen, harkitseva, oikeamielinen, hurskas ja itsensä hillitsevä." (* Tiit. 1:7,8)
**********************************
RISTI
Hedelmän kantamisen alkuvoima ei riipu siitä, kuinka kauan
olemme olleet uskossa, vaan siitä, että päivittäin
vaellamme kantaen ristiämme ja juurrumme Kristukseen.hedelmän juurena ja kasvuvoimana "...juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen" (Kol. 2:7) Vain risti Lähtökohtana on ristin sovituksen tuore kokeminen. Jumalan lapsen iloa ei voi saada ennen kuin kokeen lahjavanhurskauden suoman rauhan. Kun sisäistämme ristin sanoman ja ansaitsemattoman armon, se tuo rauhan. "Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta" (Room. 5:1). "hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa" (* Kol. 1:20). Yksin uskosta "Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa"(* Room. 14:17). Yksin armosta "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta _ se on Jumalan lahja _ ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi" (Ef. 2:8,9). Vain ansaitsematon armo tuo pelastusvarmuuden ja turvallisuuden tunteen. "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat" (Room. 8:1). Muistanet, että rauha ja ilo ovat Hengen hedelmää. Heti, kun omistit Jumalan armon, nuo hedelmät alkoivat ilmetä Sinussa. Myöhemmin ongelmasi on ollut "päreiden palaminen" eli kärsivällisyyden ja itsehillinnän puute! Olet kysynyt, kuinka päästä voitolle tässä toivottomassa kamppailussa. Usko ongelman ratkaisuna Koettuasi uskonvanhurskauden tuoman syvän rauhan ja sen seurauksena pursuavan ilon Sinulla on voimareservi kielteisiä tunnepurkauksia vastaan. Lähimmäisesi tällöin huomaavat, että Sinuun on iskostunut annos ystävällisyyttä. Tämän myönteisen tunnevirityksen saaminen luo Sinussa kaikenlaista ystävällisyyttä. Lempeys on ystävällisyyden aisapari. Ymmärrys ja tahto hedelmän kanavana Meidät on kutsuttu etsimään ymmärrystä. "Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto." (* Ef. 5:15-17) Luovuta itsesi palvelustehtävään! "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla." (* Room. 12:1) Ymmärrystä tulee käyttää lähimmäisen auttamiseen. "Yhä runsaampana tulkoon osaksenne armo ja rauha, jonka Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen antaa. Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan." (* 2 Piet. 1:2,3) Pyri tietoisesti ! "Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta. Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää." (* 2 Piet. 1:5-8) Jumalan kuvaksi luotuina meillä on valinnan vapaus. Tahtoelämämme tulee olla Jumalan hyvyyden kanavana lähimmäistämme kohtaan. "Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi" (Jaak. 4:17).
*****************************
Kristitty on kutsuttu palvelemaan _ evankelioimaan maailma.
Palvelutehtävässä omat kyvyt eivät riitä -
tarvitaan yliluonnollinen apu Jumalalta.
LUVATTU
PYHÄN HENGEN LAHJA
"Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon
sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengessä,
toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan,
toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen
lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä. Mutta kaiken
tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen,
niinkuin tahtoo." (1 Kor. 12:7-11)Kaste Hengessä Aivan kuin porttina armolahjojen maailmaan on kaste Pyhässä Hengessä. "Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella." (* Matt. 3:11) "Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää." (* Apt. 1:5) Voimalla pukeminen Hengen kasteessa meidät puetaan Jumalan yliluonnollisella voimalla korkeudesta. "Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta" (Luuk. 24:49). "Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka" (* Apt. 1:8). Tätä rikasta tapahtumaa kuvataan myös seuraavilla ilmaisuilla:
"Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia." (* Jooel. 3:1) "Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu: - Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin." (* Apt. 2:16,17) Lupaus "Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ´Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.`" (Apt. 1:4). "Niin Pietari sanoi heille: ´Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.` " (Apt. 2:38,39) "Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin" (* Apt. 10:45). Hengen täyteys Hengen kasteen synonyymi on myös Hengen täyteys. Ennustuksissa tapahtuma oli Hengen vuodatus, Hengen kaste ja voimalla pukeminen. Ennustuksen täyttyessä helluntaipäivänä ilmiö oli Pyhällä Hengellä täyttyminen. "Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi." (* Apt. 2:1-4) Täyttymyksen yhteydessä ilmenevä kielilläpuhuminen herätti ulkopuolisten keskuudessa suuren hämmästyksen. _ Kielilläpuhuminen on monille kompastuskivi nykyisinkin. _ Saarnassaan Pietari selitti tapahtuman olevan Vanhan testamentin ennustusten täyttymys. Hän vakuutti myös, että Hengen lahja eli lupaus kuuluu kaikille kääntyneille. "Pietari vastasi: ´Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.´ " (* Apt. 2:38,39) Kyllä täyteys! Ainako kielet? Kaikki evankeliset kristityt uskovat Hengen täyteyteen, mutta monet eivät tiedä sitä, liittyykö tapahtumaan aina yliluonnollinen kielilläpuhuminen. Jotkut sanovat, että kaikille luvattiin vain Hengen lahja eivät vieraat kielet. Tutkimalla Apostolien tekoja johdonmukaisesti toteamme, että kielilläpuhuminen seuraa nimenomaan Hengen lahjan vastaanottoa. Helluntaipäivänä ensimmäiset opetuslapset saivat lahjana Pyhän Hengen ja puhuivat kielillä. Sitten Pietari julisti lahjan kuuluvan kaikille kääntyneille. Myöhemmin yhtäläisen (Apt. 11:17) Hengen lahjan saaneet puhuivat kielillä Korneliuksen kodissa. Kielet merkkinä "Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin; he kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta." (* Apt. 10:45,46) Samanlainen lahja Pian Pietari joutui ympärileikattujen (= mielestään puhdasoppisten) veljien kuulusteluun. Pietari samaisti pakanoiden saaman lahjan helluntaipäivänä saatuun Hengen täyteyteen sanoen: "Jos siis Jumala silloin, kun heistä tuli Herraan Jeesukseen uskovia, antoi heille samanlaisen lahjan kuin meille, mikä olin minä estämään Jumalaa?" (* Apt. 11:17). Lahja ei suinkaan voisi olla samanlainen tai yhtäläinen ellei siihen kuuluisi kielilläpuhuminen kuten helluntaipäivän lahjaan. HENGEN LAHJA OTETAAN VASTAAN USKOSSA Toivo - ja usko näkymättömään Uskolle toivottu näkymätön on todellisuutta. "Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä" (* Hepr. 11:1). Usko tavoittaa näkymättömän, mikä varsinaisesti kuuluu tulevaisuuteen ja tuo sen tähän hetkeen. Esimerkiksi iankaikkinen elämä on tulevaisuuden asia, mutta usko tuo sen omaksemme tässä ja nyt. Tässä ja nyt! "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään." (* Joh. 5:24). Avain lupauksiin Uskon rukous muuttaa lupauksen kokemukseksi. "Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte" (* Matt. 21:22). Tietysti rukouksen tulee sävyttyä vilpittömyydellä ja nöyryydellä, mutta koska uskon rukous on ainoa rukouksen laji, johon Jumala vastaa, niin etsimme tietä, kuinka rukoilla uskoen. Suhteemme Jumalaan ja Sanaan Suhteemme Jumalaan tulee olla kunnossa, ja Jumalan Sanan tulee saada tilaa meissä. Myös rukouksemme tulee rukoilla sopusoinnussa Jumalan tahdon kansa. "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen" (* Joh. 15:7). Muutamia minuutteja rukouksen jälkeen jotkut sairaat kysyvät: "Miksi Jumala ei parantanut minua?" Vastaan: "Mistä tiedät, että et ole parantunut? Kuka kertoi niin sinulle? Totuuden Sana sanoo: ´... hänen haavojensa kautta me olemme paratut` (Jes. 53:5). Jeesus lupasi: ´...he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi` (Mark. 16:17). Mitä sinulle on siis tapahtunut Jeesuksen sanojen mukaan? "Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa" (Kol. 2:7). "...sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti " (Hepr. 3:14). Järjestys: Usko-tunne Esimerkkinä uskon järjestyksestä on syntisen pelastus. Hänen täytyy ensin omistaa usko - uskossa anteeksiantamus ja vanhurskautus ennen kuin se tulee tunteen tasolle. Jeesus opetti oikeaa järjestystä näin: "Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän" (* Mark. 11:24). Meidän tulee kasvaa yhdeksi Jeesuksen ja Hänen lupaustensa kanssa. Kuka puhuu kielillä ? Hengellä täytyttäessä Pyhä Henki ei puhu kielillä, vaan täyttää etsijän ja antaa hänelle kyvyn puhua vierasta kieltä. On aivan kuin Pyhä Henki ja ihminen sulautuisivat yhteen. "He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi" (* Apt. 2:4). "... ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat" (* Apt. 19:6). Molemmissa näissä tapauksissa puhujana oli ihminen, mutta puheen alkuperä oli Pyhä Henki. Pyhä Henki antoi vieraan kielen ihmisen suostumuksella eikä ihmisen tahdon vastaisena tapahtumana. Pelot Monet eivät ole avoimia tai edes halukkaita täyttymään Hengellä, koska virheellisen opetuksen johdosta he ovat pelon vangitsemia. Varsinkin saksalaiselta kielialueelta on tulvinut pelkotraumojen ainesta. Pelko-opetus naamioidaan siten, ettei kielletä kielilläpuhumisen lahjan olevan Raamatussa, vaan leimataan harhaksi nykyisin tapahtuva lahjan käyttö. Selitetään muun muassa, että lahjan ilmenemisen yhteydessä ilmenevä ilon tunnepurkaus on hysteriaa. Myös kyseenalaistetaan kielten lähde. Selitetään, että se voi olla yhtä lailla ihmisestä itsestään tai saatanasta kuin Pyhästä Hengestä. Tällainen kylvö voi kuihduttaa jopa niiden lahjan, jotka ovat jo aikaisemmin puhuneet kielillä. Erehtymätön neuvo Vastatkoon Jumalan Sana tähän epäuskon kylvöön! "Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät." (* Luuk. 11:9-13) Tässä yhteydessä on turha käsitellä joissakin pakanauskonnoissa tapahtuvia ilmiöitä. Lähtökohtanamme on Jumalan lasten Pyhällä Hengellä täyttyminen ja siihen liittyvä kielilläpuhuminen. DIALOGI KIELILLÄPUHUMISESTA Jos Sinulla on epäilyjä kielten suhteen, niin kysyn: "Oletko Sinä Jeesuksen verellä pesty Jumalan lapsi?" Sinä vastaat: "Olen!" "Antaisiko Sinun oma isäsi Sinulle kalan sijasta käärmeen joko vahingossa tai tarkoituksella?" "Eihän toki. Totta hän kalan käärmeestä erottaa eikä missään tapauksessa tekisi sitä tahallaan!" "Jeesus sanoi lahjoja antavia ihmisiä pahoiksi. Kai uskot taivaan Isän hyvyyteen?" "Ehdottomasti!" "Olet Jumalan lapsi! Antaako taivaallinen isä Sinulle Pyhän Hengen vai pahan Hengen?" "Älä kysele joutavia!" "Kun saat Pyhän Hengen, niin kuinka kielet, joita saat, olisivat pahasta hengestä!" "Totta kai ne ovat Pyhän Hengen valtaamalla ihmisellä Pyhästä Hengestä." Olet uskova! "Oletko Sinä uskova?" "Olen Jeesukseen uskova. Hän on Herrani ja Pelastajani!" "Jeesus lupasi: ´Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: ...He puhuvat vierailla kielillä.` Tarkoittiko Jeesus sitä, että Sinä kuulut niiden joukkoon, jotka puhuvat kielillä?" "No - Jeesuksen sanojen mukaan minä kuulun heidän joukkoonsa." "Tarvitaanko iäisyysasioissa joitakin muita mielipiteitä kuin Raamatun ilmoitus?" "Ei varmaankaan tarvita. Muut mielipiteet eivät johda perille!" Varauksiako? "Liittikö Jeesus kielilläpuhumiseen joitakin varauksia, esim. sellaisia, että lupaus ei toteudu välttämättä kaikkien uskovien suhteen? Tai että ei voi sittenkään olla varma kielten aitoudesta?" "Ei Hän jättänyt pelastuksen suhteenkaan mitään varauksia. Voin olla ja olen varma, että olen pelastettu! Perustan varmuuteni yksin Jumalan Sanaan enkä siirry piiruakaan varmuudestani!" "Onko lupaus kielistä yhtä aitoa Jumalan Sanaa?" "Niin sen täytyy olla! - Minä voin siis puhua aidosti kielillä!" Jos haluat täyttyä Pyydä Hengellä täyttymistä muistaen, että Jumala kuulee tahtonsa mukaisen rukouksen. "...jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, hän kuulee meitä" (1 Joh. 5:14). Koska Jumala on luvannut Pyhän Hengen lahjan kaikille (Apt. 2:38,39), niin rukouksesi on Jumalan tahdon mukainen. Omista lupaus uskossa välittömästi! "Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet" (1 Joh. 5:15). Ilman Pyhää Henkeä et voi puhua vierailla kielillä, mutta nyt, omistettuasi uskossa Jumalan lupauksen voit puhua vierailla kielillä. Anna kielten tulvia vapaasti. _ Näin samalla tavalla, uskoen Jumalan lupauksen, koit myös pelastuksen. HENGEN LAHJAT Iankaikkista elämää emme voi omistaa erillään iankaikkisesta Jumalasta. Samoin Hengen lahjat eli armolahjat ovat samaa olemusta Pyhän Hengen kanssa. Hengen lahjat ovat aivan kuin Pyhän Hengen käsivarsia, joiden kautta Hän ilmaisee läsnäolonsa voimana, tietona ja viisautena. - Erheellisesti jotkut pitävät rakkautta suurimpana armolahjana. Rakkauden omistamme armosta, mutta se ei ole Raamatun kielessä armolahja, vaan Hengen hedelmä.  VIISAUS "Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta" (1 Kor. 12:8). "Pietarin yhä pohtiessa näkyään Henki sanoi hänelle: ´Kolme miestä kysyy sinua. Mene alas ja lähde epäröimättä heidän mukaansa. Minä olen lähettänyt heidät.´" (* Apt. 10:19,20) Viisauden sanojen kautta Pyhä Henki ohjasi Filippoksen Etiopian kuningattaren hoviherran luo. Perään tuli välittömästi tiedon sanat _ tilannetiedotus autiosta tiestä. (Tällainen "puutteellinen" ilmoitus helposti mykistyttää sen saajaa.) "Herran enkeli puhui Filippokselle: ´Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio` ."(* Apt. 8:26) Hengen ohjaus viisauden sanoina jatkui. "Henki sanoi Filippokselle: ´Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä`. " (* Apt. 8:29) Osa tiedosta & viisaudesta Viisauden ja tiedon sanat eivät kata koko tietomme tarvetta, vaan antavat pienen sirpaleen Kaikkiviisaan äärettömästä tiedosta johonkin tarpeeseen, missä ihmisen ymmärrys ei ole riittävä. Matkalla Korneliuksen kotiin Pietarilla meni kokonainen päivä ilman Hengen ohjetta. Edes Korneliuksen kodissa hän ei saanut yliluonnollista ohjausta, vaan kuultuaan Korneliuksen kertomuksen hänen luonnollinen ymmärryksensä alkoi toimia Pyhän Hengen kanavana. "Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: `Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön`" (Apt.10:34). Ymmärrys Hengen kanavana Tästä lähtökohdasta Pietari aloitti saarnansa ja ilman enempää yliluonnollista ilmoitusta maailman ensimmäinen pakanaperhe kastettiin Kristukseen. Kun Gassan tiellä etiopialainen hoviherra pyysi Filipposta vaunuihinsa, ei evankelista tarvinnut enää yliluonnollista ilmoitusta. Hän nousi vaunuihin, johti totuuden etsijän pelastukseen ja kastoi tämän. "Mies vastasi: ´Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo.` Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään...Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta...Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet." (* Apt. 8:31,35,38) Älä torju Jos torjumme yliluonnolliset lahjat, niin elämämme ja hengellinen työmme jää rajallisten luonnonlahjojemme varassa paljoa vaille. Jos taas kaikessa etsimme yliluonnollista, ajaudumme luonnottomaan fanatismiin. Taivaallisissa & maailmassa Uskova on siirretty jo nyt Jumalan valtakuntaan, joka itse asiassa on tuleva käsite. Samanaikaisesti elämme kuitenkin tässä maailmassa luonnonlakien alaisena. "En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta" (* Joh. 17:15). "Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan" (Kol. 1:13).  TIETO "Niinpä saa Hengen kautta toinen ... tiedon sanat" (1 Kor.12:8). "Pietarin yhä pohtiessa näkyään Henki sanoi hänelle: ´Kolme miestä kysyy sinua`" (* Apt. 10:19). Joidenkin mielestä tiedon sanat saadaan opiskelemalla Raamattua joko yksin tai raamattukoulussa, ja lahja toimii sitten kun asianomainen opettaa Raamattua. Raamatun opetuksessa tarvitaan toki tietoa Jumalalta, ja jokaisen uskovan ymmärryksen tulisi olla Jumalan Sanan valaisema. Tiedon sanat ja viisauden sanat ovat kuitenkin ilmoitus Jumalalta, johon emme opiskelun avulla ylety. Tosin Raamatun opetuksessa saattaa _ ja tuleekin _ ajelehtia "yliluonnollisia oivalluksia" eli tiedon sanoja, mutta kokonainen raamattutunti ei useimmiten ole yliluonnollisella tavalla tullut ilmoitus.  USKO "Toinen saa uskon samassa Hengessä" (1 Kor. 12:9). 1. Pelastava usko. "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja" (Ef. 2:8). 2. Hengen hedelmänä - uskollisuus. "Hengen hedelmää taas ovat ... uskollisuus" (Gal. 5:22). 3. Usko yliluonnollisena Pyhän Hengen lahjana. "...toinen saa uskon samassa Hengessä" (1. Kor. 12:9). Uskon lahja toimi Paavalin elämässä mm. haaksirikon yhtydessä. "Yksikään teistä ei menetä hiuskarvaakaan päästään" (Apt. 27:34).
Maan päällä ollessaan Jeesus teki ihmeitä
ja paransi sairaita. Hän antoi opetuslapsilleen tekemisen käskyn
ja lupauksen parantaa sairaita.
Lahjan haltijalla ei itsellään ole parantavaa voimaa. Hän
on vain kanavana, jonka kautta Pyhä Henki välittää
sitä terveyttä, jonka Jeesus hankki meille Golgatalla."Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja antoi heille vallan karkottaa saastaisia henkiä ja parantaa kaikkia tauteja ja vaivoja" (* Matt. 10:1). Parantamiskäskyä ei rajattu vain apostoleihin, vaan se kuuluu uskoville kaikkina aikoina. Näinhän on myös käsky saarnata evankeliumi kaikille luoduille. Käsky annettiin apostoleille, mutta se velvoittaa kaikkien aikojen uskovia. "Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: ...He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat." (* Mark. 16:17,18) Terveeksitekemisen lahjat vaikuttivat alkuajan kristittyjen palvelutehtävässä. "Lystrassa oli mies, joka syntymästään saakka oli ollut rampa, jaloistaan voimaton, eikä ollut koskaan kyennyt kävelemään. Mies istui kuuntelemassa Paavalin puhetta, kun Paavalin katse pysähtyi häneen. Paavali huomasi, että mies uskoi voivansa parantua. Hän sanoi kovalla äänellä: ´Nouse seisomaan! Oikaise jalkasi.` Mies hypähti pystyyn ja käveli." (* Apt. 14:8-10) "Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta...Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani." (Apt. 8:5,7)  VOIMALLISIA TEKOJA "Niinpä saa Hengen kautta ...toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja" (1 Kor. 12:8,10). "Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja" (Apt. 2:43).
Seuraavassa tapauksessa tämä lahjan rinnalla
toimivat tiedon ja viisauden sanat.
Molemmat, sekä uskon lahja että lahja tehdä voimallisia
tekoja, toimivat yliluonnollisten ihmeiden alueella. Voimalliset teot
tapahtuvat äkillisesti. Uskon lahjan toimintaprosessi on sen sijaan
hidas. Kun profeetta Daniel oli leijonien luolassa, niin nälkäisten
leijonien raivo vaimentui koko yöksi (Dan. 6)."Mutta eräs mies, nimeltä Ananias, ja hänen vaimonsa Safiira myivät maatilan, ja mies kätki vaimonsa tieten osan hinnasta, ja osan hän toi ja pani apostolien jalkojen eteen. Mutta Pietari sanoi: ´Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta? Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle. `Kun Ananias kuuli nämä sanat, kaatui hän maahan ja heitti henkensä. Ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka sen kuulivat." (Apt. 5:1-5) "Mutta noihin aikoihin hän sairastui ja kuoli, ja hänet pestiin ja kannettiin kattohuoneeseen...Pietari käski kaikkien poistua. Hän polvistui ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: ´Tabita, nouse!` Nainen avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan." (* Apt. 9:37,40) "Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo" (* 1 Kor. 12:11). Pyhä Henki, joka jakaa lahjat, tahtoo, että mahdollisimman moni profetoisi. Tämä lahja on kaikkien tavoiteltavissa. "Pyrkikää rakkauteen, mutta tavoitelkaa myös henkilahjoja, ennen kaikkea profetoimisen lahjaa... Toivoisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin toivoisin teidän profetoivan." (* 1 Kor. 14:1,5) "Kaikki te voitte profetoida, kukin vuorollanne, jotta kaikki oppisivat ja saisivat rohkaisua" (* 1 Kor. 14:31). Profetoiminen ja kielilläpuhuminen on niin tärkeää, että erityisesti noiden lahjojen tavoitteluun ja käyttöön uskovia kehotetaan. "Veljet, tavoitelkaa siis profetoimisen lahjaa älkääkä estäkö kielillä puhumista" (* 1 Kor. 14:39). Lahjan tarkoitus Lahja ei ole varsinaisesti tulevien asioiden ennustamista varten, vaan uskoelämän rakentamiseksi tässä hetkessä. "Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi" (1 Kor. 14:3). Virrassa ajelehtiva tukki ei ole osa virran vettä, vaikka vesi kuljettaa tukkia. Viisauden sanat ovat ohjausta tulevaisuuteen. Usein profetia tuo esiin viisauden sanoja aivan kuin virta kuljettaa tukkeja uiton aikana. Näin lahja näyttää usein saavaan tulevaisuuden vivahteita. Monissa muissakin yliluonnollisissa tapahtumissa saattaa olla samanaikaisesti useita lahjoja toiminnassa. Joka tapauksessa profetian lahjalla on ulottuvuus näkymättömään maailmaan ja se tuo sieltä meille sanoman Jumalalta. - Myös saarnassa voi ajelehtia profeetallista sanomaa tai viisauden ja tiedon sanoja. Tämä onkin toivottavaa! VT:n profeetta Vanhan liiton aikana profeetat ennustivat ja johtivat Jumalan kansaa. Esimerkkinä tästä ovat Mooses ja Samuel. UT:n profeetta Uuden liiton profetian lahja ei ole tarkoitettu johtamaan seurakuntaa. Uudessa liitossa on erikseen profetian lahja ja profeetan virka. "Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi" (* 1 Kor. 12:28). "Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat" (* Ef. 4:11). Evankelista Filippoksen tyttärillä oli profetian lahja. Kerran, kun paikalle tuli profeetta Agabos, niin hänellä oli salattua tietoa tulevaisuudesta, johon tytärten lahja ei näyttänyt ulottuvan. "Tuohon aikaan tuli Jerusalemista profeettoja Antiokiaan. Muuan heistä, nimeltään Agabos, ilmoitti Hengen vaikutuksesta, että koko maailmaan oli tuleva suuri nälänhätä. Näin tapahtuikin Claudiuksen aikana." (* Apt. 11:27,28) "Seuraavana päivänä lähdimme liikkeelle, ja niin tulimme Kesareaan. Siellä menimme evankelista Filippoksen luo ja majoituimme hänen kotiinsa. Hän oli yksi seitsemästä avustajasta, ja hänellä oli neljä naimatonta tytärtä, joilla oli profetoimisen lahja. Olimme olleet kaupungissa jo useita päiviä, kun sinne saapui Juudeasta Agabos-niminen profeetta. Hän tuli luoksemme, otti Paavalilta vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja julisti: ´Näin sanoo Pyhä Henki: tällä tavoin juutalaiset Jerusalemissa sitovat sen miehen, jonka vyö tämä on, ja luovuttavat hänet pakanoiden käsiin.`" (* Apt. 21:8-11). Seurakunta tarvitsee toiminnoissaan nykyisinkin profeetallista sanomaa, joka ammentaa tietoa Jumalan salassa olevista suunnitelmista. Jos operoimme vain oman ymmärryksemme varassa, niin syntyy ihmistekoinen toiminta, josta jäävät pois Pyhän Hengen ohjaus ja yliluonnolliset teot.  LAHJA ARVOSTELLA HENKIÄ "Niinpä saa Hengen kautta ...toinen lahjan arvostella henkiä" (1 Kor. 12:8,10). "Kun taas olimme menossa rukouspaikalle, kohtasimme orjatytön, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväelleen hyvät rahat. Tyttö lähti Paavalin ja meidän muiden perään ja huusi: ´Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!` Näin hän teki useana päivänä, kunnes Paavali menetti kärsivällisyytensä, kääntyi ja sanoi hengelle: ´Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua: lähde hänestä!` Siinä samassa henki lähti." (* Apt. 16:16-18) Uskovien ei tule pelätä pahoja henkiä, koska meillä Jumalasta syntyneinä on valta niiden yli. Jeesus voitti pahat henget ja me olemme yhteen kasvaneita Hänen voittoonsa. "Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan" (* Kol. 2:15). "Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa" (1 Joh. 4:4). "Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole." (* 1 Joh. 4:17) "Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme." (1 Joh. 5:4)  KIELILLÄPUHUMISEN LAHJA "Niinpä saa Hengen kautta ...toinen eri kielillä puhumisen lahjan" (1 Kor. 12:10). "Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: ...He puhuvat vierailla kielillä." (* Mark. 16:17) Merkki Niin ikään Korneliuksen kodissa kielet olivat merkki Pyhän Hengen vastaanottamisesta. "Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: ´Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?` " (Apt. 10:45-47) Rakentaa itseään Uskonelämämme tarvitsee jatkuvaa virvoitusta, ja kielilläpuhuminen tuo sitä. Vaikka kielet on vain yksi monista teistä tähän, sitä ei tule mitenkään aliarvioida. Onhan Kaikkiviisas antanut sen uskonelämämme rakentamista varten. "Kielillä puhuva rakentaa itseään" (1 Kor. 14:4). Puhetta Jumalalle Kielillä puhuva puhuu salaisuuksia Jumalalle. Kielilläpuhuminen ymmärretään vain niissä ani harvoissa tapauksissa, kun on joku kyseistä kieltä taitava on paikalla. (Itse olen puhunut ainakin viittä kieltä, joita läsnäolevat ovat ymmärtäneet.) Kielillä puhuessaan ihminen purkaa syvimmän sisimpänsä ja tunteensa Jumalalle. Se on siis mitä parhainta "terapiaa". Kykenemme kielillä purkamaan tiedostamattoman maailman taakatkin Kaikkivoivalle hoitajalle. "Kielillä puhuva ei näet puhu ihmisille vaan Jumalalle; kukaan ei ymmärrä häntä, Hengen valtaamana hän puhuu salaisuuksia" (* 1 Kor. 14:2). Henkeni rukoilee "Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni...Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?" (* Ps. 139:3,7). "Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili." (* Hebr. 4:13) "Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä." (Room. 8:26,27) Henkemme rukous on tarpeen ymmärryksemme rajallisuuden vuoksi. Ymmärryksemme rajoittaa rukouksemme tietoisuutemme maailmaan. Me emme näe huomiseen päivään, emme edes naapurimme seinän taakse. Kaikkitietävä Henki näkee salatutkin ja johtaa kielillä puhuessamme rukoilemaan "polttopisteiden" puolesta. Kielillä puhuminen muodostuu näin terapian ohella esirukouspalveluksi toisten puolesta. "Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön. Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni." (1 Kor. 14:14,15) Kielillä puhuttaessa Pyhä Henki antaa rukousaiheen ihmisen henkeen. Ihmisen puhe-elimet purkavat sen sitten ulos. Rukoilija säilyttää silloin toki tajuntansa ja voi havaita ympäristön tapahtumia, mutta hänen ymmärryksensä ei ole lainkaan yhteydessä puheen kanssa. Kaikkiko kielillä ? Monet jäävät kielilläpuhumisen tarjoamaa ääretöntä rikkautta vaille, koska he ovat rakentaneet itselleen opin, että kielet eivät kuulu kaikille; eivät ainakaan jatkuvaan käyttöön. Kielteistä kantaa on perusteltu seuraavalla Raamatun jakeella. "Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?" (1 Kor. 12:30) Tekstiyhteys tuo valoa tähän väärinymmärrettyyn jakeeseen. Tässä Raamatun luvussa puhutaan nimenomaan niistä lahjoista, joilla rakennamme seurakuntaa eikä suinkaan siitä, miten rakennamme omaa uskonelämäämme. "Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi" (1 Kor. 12:7). Uusi raamatunkäännös sanoo: "Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi" (*1 Kor. 12:7). Seurakuntaa palvelevat lahjat 1 Kor.12 käsittelee seurakuntaa palvelevia lahjoja. Jae 30 muistuttaa siitä, ettei kaikilla ole parantamisen lahjoja. Markus 16:18 kuitenkin lupaa, että sairaat parantuvat, kun uskovat laskevat kätensä heidän päälleen. Samoin tapahtuu, kun vanhimmat voitelevat sairaan öljyllä ja rukoilevat uskon rukouksen (Jaak 5:14,15). Suppea merkitys Markus 16:18 tarkoittaa sitä, että jokainen voi rukoilla sairaiden puolesta, esimerkiksi ystäväpiirissä, vaikka hänellä ei ole terveeksitekemisen lahjaa sanan varsinaisessa mielessä. _ On tarpeen tuntea oman armoituksensa rajat. "Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut" (Room. 12:3). Joillakin harvoilla on sen sijaan terveeksitekemisen lahjat Jumalan seurakuntaa palvelevassa laajassa mielessä. Tällainen henkilö oli esimerkiksi Kathryn Kulhman. Samoin vain harvat on kutsuttu seurakunnan opettajiksi, mutta jokaisen tulee opettaa toisia rajallisessa mielessä. Vuoden uskossa ollut voi opettaa vastakääntynyttä! _ Vertaa seuraavia jakeita: "Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi...Eivät kai kaikki ole apostoleja? Tai profeettoja? Tai opettajia? Tai ihmeiden tekijöitä?" (* 1 Kor. 12:28) "Opettakaa ja neuvokaa toisianne" (* Kol. 3:16). "Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti" (* 1 Tim. 2:12). "...niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia, voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa" (Tiit. 2:3,4). Edellisissä ristiriitaisilta näyttävissä jakeissa on kysymys erilaisesta "opettamisesta" erilaisissa tilanteissa. Korinttolaiskirje puhuu varsinaisesta seurakuntaa palvelevasta opettajan virasta. Tekstin johdonmukaisuus Kielilläpuhumista on niin ikään tutkittava edelliseen tapaan tekstiyhteydessään johdonmukaisesti. Korinttolaiskirjeen 12. luku puhuu kielilläpuhumisesta seurakuntaa palvelevana lahjana. Sen sijaan 14. luku puhuu lahjan käytöstä myös uskovan oman hengellisen elämän rakentajana. Näin esimerkiksi: "Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa" (1 Kor. 14:3). Profetoiva tuskin koskaan profetoi itselleen, mutta kielten lahja voi toimia sekä oman elämän että seurakunnan rakentajana. "Eiväthän kaikki puhu kielillä" tarkoittaa siis sitä, etteivät kaikki puhu kielillä siinä merkityksessä, että se rakentaisi seurakuntaa selityksineen. Tosin tämäkin kielten muoto ja selittämisen lahja ovat kaikkien tavoiteltavissa. "Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä" (1 Kor. 14:5). "Sen tähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää" (1 Kor. 14:13). Helluntaipäivän tapahtuma ei seurannut seuraavaa seurakunnalle annettua ohjetta. "Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön" (1 Kor. 14:27). Helluntaipäivän kielillä puhuminen ei tapahtunut tässä järjestyksessä eikä tarkoituksessa. 120 opetuslasta puhui kielillä samanaikaisesti. Kielten selitystä ei ollut eikä sitä tarvittu, koska Jumalan päämäärä oli täyttää uskovat Pyhällä Hengellä, ja kielet olivat ulkopuolisille merkki tästä yliluonnollisesta tapahtumasta. Helluntaitapahtuman tulkintaa Helluntaipäivän kielilläpuhumista on virheellisesti selitetty niinkin, että opetuslapset saarnasivat yliluonnollisesti monista maista tulleille kuulijoille. Näin ei ollut! Kielilläpuhuminen oli hämmästyttävä ja jopa halveksittava tapahtuma kuulijoille, ja ilman Pietarin saarnaa se ei olisi johtanut myönteiseen lopputulokseen. Pietari vetosi saarnassaan Kirjoituksiin ja sai näin tuhannet kuulijat vakuuttuneiksi siitä, että Jeesuksen uhrikuolema on ainoa tie pelastuksen. Eri maista tulleet ihmiset näyttivät ymmärtävän Pietarin saarnan. Tämä osoittaa, että noin viisitoista kieltä ei olisi ollut pelastussanoman julistuksessa tarpeen. Kielilläpuhuminen oli Jumalan ylistystä, joka ei ollut Raamatun opetusta, vaan merkki Jumalan läsnäolosta. Lähetyksen historia tuntee joitakin tapauksia, jolloin lähetyskentällä joku lähetyssaarnaaja on puhunut maan kieltä kuulijoilleen, vaikka ei ole taitanut sitä. _ Näistä poikkeuksista ei tule rakentaa työmallia tai oppia. Kielten pysyvyys "Eiväthän kaikki puhu kielillä" lausetta on selitetty niinkin, että kaikki toki puhuvat kielillä täyttyessään ensi kerran Pyhällä Hengellä, mutta kielet eivät jää kaikille pysyviksi. Selitys on perin ontuva. _ Kun joku saa ajokortin, niin ajotaito ei suinkaan pääty siihen. "Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua" (* Room. 11:29). Kaste Pyhässä Hengessä ei suinkaan ole päätepiste kielilläpuhumiseen vaan avaus siihen ja muihinkin lahjoihin. Älä väheksy "Minä puhun kielillä enemmän kuin kukaan teistä, ja siitä kiitän Jumalaa. Jotta voisin opettaa muitakin, haluan seurakunnassa silti puhua mieluummin viisi ymmärrettävää sanaa kuin tuhansia hurmoskielen sanoja." (* 1 Kor. 14:18,19) Edellisissä jakeissa Paavali ei suinkaan väheksynyt kielten merkitystä vaan korosti sekä kielilläpuhumista että opetuksen merkitystä. Hän asetti ne molemmat omalle paikalleen. Taustalla ei ollut meidän kristillinen kulttuurimme, jossa pappi rukoilee jumalanpalveluksessa yksin ja seurakunta on etupäässä vaiti. Paavalin tausta oli juutalaisuus. Taustaan voi nykyisinkin tutustua ortodoksijuutalaisten synagogassa vaikkapa Jerusalemin Mea Shearimissa. Silloin kun Tooraa luetaan tai opetetaan, jokaisen on kuunneltava tarkkaavana. Paavali ei sallinut opetuksensa aikana edes vaimojen kysellä miehiltään opetuksen sisällöstä, vaan sanoi: "Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa" (* 1 Kor. 14.35).
Kulttuuritausta
Juutalaiseen kulttuuriin eivät sopineet _ eivätkä vieläkään sovi _ minkäänlaiset häiriöt opetuksen aikana. Paavali piti silloin viittä opetuksen sanaa tärkeämpänä kuin tuhansia hurmoskielen sanoja. Sitten kun synagogassa tuli - tai tulee - rukoushetki, jokainen kumartaa omaan tahtiinsa ja lukee ääneen rukouksiaan toisista piittaamatta. Kun tätä taustaa ei ole ymmärretty, seurakunnissa on jääty vaille ihania rukoushetkiä, missä jokainen puhuu kielillä yhtaikaa salaisuuksia Jumalalle.  LAHJA SELITTÄÄ KIELIÄ "Niinpä saa Hengen kautta ...toinen taas lahjan selittää kieliä" (1 Kor. 12:8,10). Harold Horton esittää ajatuksen, että tapahtuu jopa niin, että kielillä puhuva ei puhu ihmiselle, vaan Jumalalle (1 Kor. 14:2) tarpeessa olevan ihmisen puolesta. Selittäjä puolestaan välittää Jumalan vastauksen sitä tarvitsevalle. Selittäjät kokevat saavansa selityksen useilla eri tavoilla:
"Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön; mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle" (1 Kor. 14: 27,28). Selittäjän puuttuessa vaitiolo tarkoittaa sitä, että "puhujapaikalla" opettajana esiintyvän ei tule puhua kielillä vaan puhua ymmärrettävää kieltä (1 Kor. 14:19). Lahja kaikille Useimmat armolahjat eivät ole "automaattisesti" kaikkien omistettavissa, vaan niiden etsinnässä on seurattava Pyhän Hengen ohjausta. Kielten selitykseen Raamattu sen sijaan rohkaisee jokaista uskovaa. "Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää" (1 Kor. 14:13). Muita kaikkien saatavilla olevia lahjoja ovat kielilläpuhuminen ja profetointi. Kun seuraamme armolahjojen etsinnässä Raamatun ohjeita, emme mene koskaan harhaan. "Toivoisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin toivoisin teidän profetoivan. Profetoiva on arvokkaampi kuin kielillä puhuva, ellei tämä sitten osaa myös tulkita puhettaan, niin että se koituu seurakunnan parhaaksi." (1 Kor. 14:5) "Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta" (1 Kor. 14:31). PALVELEVAT LAHJAT JA VIRAT  Palvelu Tutkimiemme yhdeksän lahjan lisäksi Raamattu mainitsee vielä lukuisista muista lahjoista. Näitä lahjoja voisi kutsua kyvyiksi, armoituksiksi palvella erilaisissa tehtävissä. Yliluonollinen 1 Kor. 12:9-10 on luettelo yhdeksästä lahjasta. Niiden kaikkien olemus ja toiminta on etupäässä yliluonnollinen, jossa ymmärryksellä ja luontaisilla lahjoillamme on hyvin vähän osuutta. Niiden kanavana on uskomme. Luonnonlahjat Palvelevissa lahjoissa sen sijaan Pyhän Hengen kanavana ovat suuressa määrin lahjat luontaiset kykymme. Esimerkiksi laupeudentyö on anteliaan mielenlaadun lisäksi sidoksissa omaisuuteen. Sitä vastoin kielilläpuhumisella tai voimallisilla teoilla ei ole mitään sidonnaisuutta omaisuuden tai koulusivistyksen kanssa. "Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi ...joka auttaa köyhiä, tehköön sen iloisin mielin" (* Room. 12:8). Virat "Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä, toisilla parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä." (* 1 Kor. 12:28) "Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi" (Ef. 4:11). Hengen virka muodostuu siten, että Jumala armoittaa tehtävään kutsutun antaen hänelle yliluonnollisia lahjoja. Sen lisäksi hänen luontaiset kykynsä _ esimerkiksi johtamistaito ja opetuskyky _ on valjastettu Pyhän Hengen käyttöön. Ilman yliluonnollisuutta viran haltijan työ jää liian paljon inhimilliselle tasolle. Jos viran haltijalle ei taas ole minkäänlaista luontaista kykyä opettaa, johtaa tai huolehtia ihmistä, niin tehtävän hoito ei onnistu yksin yliluonnollisten lahjojen varassa. Esimerkiksi vanhimman tehtävässä on kiinnitettävä huomio myös henkilön luonteeseen. "Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen ...hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen ja harkitseva" (* Tiit. 1:7,8).
LUPAUSTEN
POSITIIVISUUS
Usko Me vastaanotamme armolahjat ja käytämme niitä uskon avulla. Usko kumpuilee vain Jumalan lupauksista. Kumpuilun ehtona on lupausten tunteminen ja se että, perustamme etsintämme vain Jumalan Sanan lupauksiin. Meidän tulee sallia Raamatun puhua meille ilman omia ehtojamme. Sulje korvasi seuraavilta hokemilta: - Mutta kun Pyhä Henki ei toimi. - Hän antaa lahjoja, jos tahtoo, mutta emme saata tietää Hänen tahtoaan. Henki vaikuttaa Raamattu julistaa: "...voimavaikutukset ovat moninaiset" (1 Kor. 12). Edellinen tarkoittaa sitä, että Pyhä Henki vaikuttaa monella tavalla eikä ei suinkaan tarkoita sitä, että Henki on vaikuttamatta. Henki antaa "Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi" (1 Kor. 12:7). Lupaus annetaan on myönteinen. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että Jumala ei anna lahjojaan vaan että Hän antaa niitä. Sinä saat "Niinpä saa hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat ...toinen saa uskon ...toinen taas (saa) terveeksitekemisen lahjat ...toinen (saa) lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen (saa) profetoimisen lahjan, toinen (saa) lahjan arvostella henkiä; toinen (saa) eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas (saa) lahjan selittää kieliä" (1 Kor. 12:8-10) Edelliset jakeet painottavat Pyhän Hengen toimivuutta ja halua antaa näitä lahjoja. Hengen tahto ilmoitettu Jumala on ilmoittanut tahtonsa meille. "Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen" (* Joh. 12:46). "Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut" (* Joh. 14:26). "Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden" (* Joh. 16:13). Armolahjojen suhteen olemme riippuvaiset Pyhän Hengen tahdosta ja ohjauksesta. Hengen tahto on jakaa lahjoja eikä suinkaan pidätellä niitä. "Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo" (* 1 Kor. 12:11). Lahjojen runsaus on Jumalan tahto "Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa" (1 Kor. 14:1). Hengen tahto on pukea Jumalan seurakunta lahjojen runsaudella. Jumala kuulee vain tahtonsa mukaisen rukouksen (1 Joh 5:14). Lahjojen vähälle ilmenemiselle on selvä syy siinä, että seurakunta epäuskossaan ei ole nähnyt lahjojen runsautta Jumalan tahtona. "Kun te nyt kerran tavoittelette henkilahjoja, pyrkikää saamaan niitä runsain määrin seurakunnan rakentamiseksi"(* 1 Kor. 14:12). Vasta silloin elämämme ja rukouksemme on Jumalan tahdon mukainen, kun olemme halukkaat pukeutumaan lahjojen runsauteen! Jumala tahtoo seurakuntansa kukoistavan. Seurakunnan menestyessä Jumala tahto toteutuu ja saatana kärsii tappion.
PARHAAT
ARMOLAHJAT
Vanha käännös: "Pyrkikää osallisiksi
parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien,
verrattoman tien" (1 Kor. 12:31)Uusi käännös: "Mutta tavoitelkaa kaikkein arvokkaimpia armolahjoja" (* 1 Kor. 12:31). Kielten laaja käyttö Hyvin paljon on keskusteltu ja ehkä kiisteltykin siitä, mitä parhaat armolahjat ovat. Joku tutkija on kirjoittanut aiheesta kirjan ja päätyy siihen, että kielilläpuhuminen on parhain armolahja. Näkemystään hän perustelee sillä, että kielilläpuhumisella on laajempi käyttö kuin millään muulla armolahjalla. Monia armolahjoja voi käyttää vain silloin, kun Pyhä Henki inspiroi ne toimimaan. Sitä vastoin kielilläpuhuminen on uskovan käytettävissä päivittäin oman uskonelämän rakentamiseen, milloin lahjan saanut vain tahtoo. _ Huomion arvoinen perustelu! Lahja on useimmille uskoville aivan kuin ensimmäinen askel yliluonnollisiin lahjoihin. Kun kokee kielten yliluonnollisen kokemuksen, se vahvistaa uskoa ja antaa rohkeutta ottaa seuraava askel. Johtaa palvellessa Armolahjat on tarkoitettu seurakunnan rakennukseksi. Kielilläpuhuminen sen sijaan rakentaa rukoilijaa itseään sekä palvelee toisia monella tavalla. Kun rukoilen sairaan puolesta, enkä tiedä kuinka rukoilla, aloitan puhuen kielillä ja hetken päästä Pyhä Henki johtaa eteenpäin. Sairauden rinnalla nousee usein toinenkin asia, ja molemmat tarpeet hoituvat samalla kertaa. Saatuani puhelimessa rukouspyynnön en useinkaan tiedä kuinka edetä. Aloitan silloin kielillä puhuen, ja hetken kuluttua saatan sanoa: "Sinulla on toinen kipeämpi tarve kuin minkä esitit!" Niin on", vastaa avun pyytäjä.
TASAPAINO:
TAIVAALLINEN - MAALLINEN
Elämme taivaallisissa Kristitty elää hengellisesti uutta elämää Jumalan yhteydessä. Hengen lahjojen lähtökohta ei ole tätä luomakuntaa. Kun armolahja toimii, uskovan kautta purkautuu Jumalan Hengen vaikutus yliluonnollisella tavalla. Uskomme on tällöin Pyhän Hengen kanavana, mutta ymmärryksemme on etupäässä kuin sivusta katsoja. Yliluonnollisten lahjojen toimiessa Pyhän Hengen valtaväylänä on uskomme. "...ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa" (Ef. 2:6). "Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan" (Kol. 1:13). Elämme luonnollisessa maailmassa Yliluonnollisista ilmiöistä huolimatta uskova elää luonnollisessa maailmassa. Hengen ilmiöt eivät oikeuta meitä lyömään laimin maallisia velvollisuuksiamme. Suuri osa ajastamme on sangen arkista, maallista elämää, ja yliluonnolliset keidashetket ovat lyhyitä tuokioita. Maallinen elämämmekin on elämää Jumalalle, mutta Pyhän Hengen kanavana ovat silloin etupäässä ymmärrys ja luonnonlahjamme. "Orjat, totelkaa kaikessa maallisia isäntiänne, ei silmänpalvelijoina ja mielistellen, vaan vilpittömin sydämin, Herraa peläten. Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille." (* Kol. 3:22,23). "Olemme nimittäin kuulleet, että jotkut teidän joukostanne elävät kurittomasti eivätkä tee työtä vaan touhuavat joutavia. Sellaisia me käskemme ja kehotamme Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä rauhoittumaan ja ansaitsemaan itse leipänsä. Mutta älkää te, veljet, väsykö tekemään hyvää." (* 2 Tess. 3:11,12,13). "... ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle" (Ef. 5:10). "Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on" (Ef. 5:17). HÄPEÄPAALUN VOIMA Taiteilija on piirtänyt tämän ohjelman kuvassa hedelmän vasemmalle ja voiman oikealle. Tämä jako selventää ymmärtämään hedelmän ja lahjojen eron. Jumala ei anneissaan ole kuitenkaan näin rajallinen. Tosiasiassa voima ilmenee jo puun rungossa, siis pelastuskokemuksen yhteydessä. Samoin Hengen hedelmässä, koska Jumalan läsnäolo viihtyy pyhitetyssä elämässä. Pelastuskokemus tuo voiman syntitottumuksia vastaan. Koska tullessamme uskoon siirrymme Jumalan valtakuntaan, saamme silloin myös voiman paholaista ja pimeyden henkiä vastaan. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä" (Joh. 1:12). Varuste ei automaatio On uskovia, jotka näyttävät olevan voimattomia vielä senkin jälkeen, kun ovat täyttyneet Pyhällä Hengellä. Pyhän hengen kaste ei ole automaatio voittavaan uskonelämään vaan paremminkin tie siihen. Kaste Pyhässä Hengessä antaa entistä suuremman mahdollisuuden pyhään elämään, mutta kilvoittelu jää edelleen uskovan tehtäväksi. Liian monet ovat voimattomia siksi, että henkilökohtainen usko on heille jollakin tavalla hävettävä, puolittain salassa pidettävä asia. On vähän voimaa, koska evankeliumilla on heissä vähän tilaa. "Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle" (Room. 1:16). Ristin häpeä "Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima" (1 Kor. 1:18). Jeesus häväistiin, kun Hänet naulittiin ristille. Se häpeä toi voiton synnistä. Meidän kaipaamaamme voimaa ei voida erottaa tästä häpeästä. Kun kasvamme yhteen ristin häpeän kanssa, se tuo meille voiman. Kirkastaa ristin "Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta" (* Joh. 16:14). Koska Pyhä henki kirkastaa Jeesuksen meille, niin se tarkoittaa sitä, että Hän kirkastaa meille myös häpeäpaalun, jolla syntimme sovitettiin. Pyhän Hengen kaste ei ole jokin lisä tai ristin rinnakkaisilmiö. Hengen täyteys auttaa meitä vain entistä selvemmin näkemään ristin valmiin työn. "Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut" (* Joh. 14:26). Kun Opettaja, Pyhä Henki täyttää meidät, tuo Hän tietoisuuteemme ja elämäämme Jeesuksen läheisyyden ainutlaatuisella tavalla.
HEDELMÄ
VÄLTTÄMÄTÖN - LAHJAT EIVÄT
Tehtävä Peitämme puun oikean haaran ja katselemme kuvaa. Suurin osa kuvasta on jäljellä. Monet evankeliset järjestöt tai yksityiset uskovat hylkäävät Pyhän Hengen kasteen kielilläpuhumisineen. Samoin he kieltävät yliluonnollisten Hengen lahjojen toiminnan tai ainakin käytännössä vähättelevät niiden merkitystä. Perivätkö he iankaikkisen elämän, koska he näin hylkäävät Jumalan lupaukset? Kysymys: Ovatko he perustalla ja pelastuvatko he? -Kaste Pyhässä Hengessä ei ole pelastuksen perusta. Ei myöskään yliluonnollinen kielilläpuhuminen tai muut armolahjat. Ainoa perusta on Jeesuksen sijaiskuolema syntisen puolesta. Henkilökohtainen kysymys Oletko sinä sillä perustalla? Kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus (Apt 17:30). Oletko koko sydämestäsi kääntynyt pois synneistäsi ja seuraatko Jeesusta? Jos voit yksiselitteisesti sanoa "kyllä", Sinulla on iankaikkinen elämä! Puutos Uskonelämäsi olisi kuitenkin paljon voimakkaampi, jos olisit vastaanottanut luvatun Pyhän Hengen lahjan. Yliluonnolliset Hengen lahjat on annettu vahvistamaan palvelustehtävääsi. Miksi hylkäisit ne! Tehtävä käännettynä Peitämme vuorostaan puun vasemman haaran ja toistamme edellisen kysymyksen. Vastaus kysymykseen on: "Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä (pyhitystä) ei kukaan ole näkevä Herraa" (* Hepr. 12:14). Vaikka jollakin on kristillistä harrastusta, mutta ei ole merkkejä elämän muutoksesta _ Jumalalle luovutetusta elämästä _ hän ei ole pelastuksen tiellä. Armolahjat eivät ole ehtona pelastumiselle, mutta pyhä elämä on. Nimikristityt Suomen kansan enemmistö sanoo olevansa kristittyjä. Monet sanovat uskovansa Kristuksen uhrikuolemaan ja he toistelevat lauselmia uskon vanhuskaudesta ja uudestisyntymisestä. Jotkut sanovat tekevänsä myös jokapäiväistä parannusta. Eikö tämä viittaa siihen, että heillä on pelastumisen edellytykset? "Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet _ pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat." (* Jaak. 2:19) "Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja" (* Jaak. 2:26). "He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia, kykenemättömiä tekemään mitään hyvää." (* Tiit. 1:16) Nimikristityillä on pään tietoa Jumalasta. Voipa olla takana teologisia tutkintojakin. Osataan käyttää termejä ristin työstä ja uskonvanhurskaudesta. Sydän ei ole kuitenkaan koskaan avautunut Jumalalle. Jeesus nuhteli tällaisia ulkokullattuja sanoen: "Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta" (* Matt. 15:8). Pään tieto ei tee meitä kelvollisiksi kohtaamaan Jumalaa, vaan sydämen usko. "Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen" (* Room. 10:9,10). Jos Jeesus on vain huulilla, ihminen on itsensä herra ja määrää itse elämänsä suunnan ja moraalin. Kun Jeesus on Herramme, Jumalan Sana on ehdoton elämänohjeemme. Sydämen usko on kuuliaisuutta Jumalaa kohtaa ja halua palvella Häntä. Usein se merkitsee ristiaallokkoon kulkemista maailman aatteiden suhteen. Maailman synnillisistä virtauksista erottautuminen on merkki sydämen uskosta ja Jeesuksen herruudesta. Ristin ryöväri Mutta eihän ryövärillä ristillä ollut päivääkään aikaa todistaa, että hän kantoi hedelmää! Selvä muutos oli kuitenkin nähtävänä. Hän tunnusti syntinsä ja uskonsa Jeesukseen sanoen: "Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan ...Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." (* Luuk. 23: 41.42). Todellinen pyhyys ei ole meidän "vanhurskaat" tekomme, vaan Jeesuksen puhtaus meidän pyhyytenämme. Tämän ainoan tosi pyhyyden ryöväri omisti sanoessaan: "...mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa." Ryövärin pyhyys Vastakääntynyt omistaa saman pyhyyden kuin ryöväri ja sen varassa hän aloittaa kilvoituksensa uudella tiellä. Elämän muutos alkaa näkyä ulospäin ja näin toteutuu Jaakobin haaste: "Näytä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani" (* Jaak. 2:18). Vanhurskas vaellus - teot, eivät ole pelastumisen ehto, vaan seuraus tapahtuneesta sydämen muutoksesta!
HEDELMÄ
LAHJOJEN KUORMAJUHTANA
Esikuva
"Kasukan viitta tee kokonaan punasinisistä langoista; Ja tee sen helmaan granaattiomenia punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista, ja kiinnitä ne helmaan ympärinsä ja niiden väliin kultatiukuja yltympäri, vuorotellen kultatiuku ja granaattiomena, viitan helmaan ympärinsä. Ja Aaron pitäköön sen yllään toimittaessaan virkaansa, niin että kuuluu, kun hän menee pyhäkköön Herran eteen ja tulee sieltä ulos, ettei hän kuolisi." (2 Moos. 28:31,33-35) Vanhan liiton ylipapin puku oli esikuva _ symboli _ siitä hengellisestä palvelupuvusta, mikä kristityllä on. Pappi ei voinut palvella salaa, koska viitan helmukset aina kertoivat, jos ja missä hän oli tehtävässään. Tiu´ut ovat esikuva kristityn julkisesta uskonsa tunnustamisesta. Papin granaattiomenat ovat kuva pyhitetystä elämästä. Uskon julkisuus "Ei siitä uskostaan tarvitse kenellekään kertoa, sehän on yksityinen sydämen asia." Tämä hokema ei ole Jumalan tahdon mukainen. Tietysti uskon tulee olla sydämen asia _ mutta _ julkinen eikä salainen. Kaksoset "Ja vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, te olette autuaita. ´Älkää heitä pelätkö älkääkä hämmentykö`, vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana... " (* 1 Piet. 3:14,15,16). Edellisissä jakeissa uskon julkisuus ja pyhä elämä "käyvät vuoropuhelua". Saarnalla ei ole katetta ilman saarnaajan oman elämän vakavuutta. Pyhyytemme ei hyödytä lähimmäisiämme, jos kukaan ei tiedä sen alkulähteestä. Rakkaus keskeisenä Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 12. luku puhuu yliluonnollisista lahjoista. Kirjeen 13. luku siirtyy toiseen aiheeseen ylistäen rakkautta. Kirjeen 14. luku palaa äkkiä Hengen lahjoihin. Luvun pääaiheena on kielilläpuhuminen ja profetointi. Hyppely näyttää milteipä kirjalliselta tyylirikolta. Tosiasiassa se on Kaikkiviisaan Hengen taitava johdatus. Lahjoilla ei ole kantavuutta, jos rakkaus ei ole vaikuttimena niiden käyttöön. Pyhitetty elämä tulee valjastaa kuormajuhdaksi hengellisessä tehtävässä! |
|
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti