Nimimerkin "eta Ivan" kirjoitus presidentinvaalien johdosta Ei se Turusta alkanut...mutta sinne se rantautui...

24.1.2012

Nimimerkin "eta Ivan" kirjoitus presidentinvaalien johdosta

Ei se Turusta alkanut...mutta sinne se rantautui...

 

"Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin." Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä." (1 Ms.19:14).

Kolme asiaa...kolme vuotta sitten...

Muistanet Turun sillan sortuman maaliskuussa 2010, mikä johti uuden sillan rakentamiseen. Melkein samoilla päivännousuilla valittiin Kari Mäkinen uudeksi arkkipiispaksi, joka MTV3:n uutisissa 20.10.2010 oli esillä näin: "Homoseksuaalisuus on osa ihmisen identiteettiä eikä se ole minkäänlainen synti eikä eheytystä vaativa asia."

Kolmas Turkuun liittyvä asia oli Anton-pojan asiat samoihin aikoihin Venäjän mediassa.

Turkuun rantautuneesta saastan lentotukialuksesta on sitten lähtenyt Hornetteja Kuopion hiippakuntaan kieltämään Jeesuksen neitseestä syntymisen. Turun arkkihiippakunnasta rakennettiin uusi silta tälle saastalle, siellä alettiin virallisesti "naureskelemaan" Lootin vävyjen tapaan Jumalan ilmoitukselle, jonka kaikki voivat lukea sekä Vanhasta Testamentista että Uudesta Testamentista. Valitettavasti Jumalan kansan keskelläkään ei taideta muistaa, ettei Jumala ole muuttanut mieltään asioista.

Tuosta kolmannesta, Anton pojan asiasta, haluaisin vain nostattaa mieleesi Venäjän sotilasdoktriinit oman kansansa jäsenten auttamiseksi olivatpa he sitten Georgiassa tai missä tahansa. Pääasia on että provokaatio on uskottava ja läpi mennyt asia omassa maassa.

 

Mennään tähän päivään, kolme vuotta on mennyt. Sillat ovat rakennetut, arkkipiispa on osoittanut värinsä ja 80-prosentisesti luterilainen ja itseään kristittynä pitävä maa on nyt ainakin 18-prosenttisesti muuttunut villitsevien henkien ja riivaajien temmellyskentäksi. Sitähän tuo vaalien ensimmäinen kierros osoittaa. Lootin vävyt ovat saaneet runsaasti matkaseuraa, jos nyt vaalitulokseen 1. kierroksella on uskomista.

 

Istuin lauantaina 21.1.2012 raamattuni ääressä. Vuorossa oli Jesaja 46. Sieltä pongahti jakeet 10-12: "Minä olen kutsunut kotkan päivänkoitosta, kaukaisesta maasta neuvopäätökseni miehen. Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitä olen aivoitellut sen minä myös teen."

Edellä olevan koin olevan rheman, Jumalan puhetta, tuona aamuna minulle.
 

Kysyisin sinulta: "Mitä Herra on sinulle puhunut näistä päivistä ja näistä vaaleista?" Jos ei vielä mitään, niin hän odottaa, että pysähdyt kuuntelemaan. Hän haluaa puhua tämän saastan esiinmarssin takia.

 

Puhutaan uhkatekijöistä, porvareista, konservatiiveista, liberaaleista ja muistetaan että Venäjän sotilasdoktriinissa pidetään kaikkein tärkeimpänä uhkatekijänä Naton laajenemista. Jos nuo ovat mielestämme uhkat, joita olemme käymässä torjumaan ja sen perusteella toimimme toisella äänestyskierroksella, niin vihollinen on vienyt meiltä oikean silmän emmekä näe kuin muutaman metrin eteemme, vaikka meidän Herran omina tulisi nähdä kauemmaksi kuin kuusi vuotta. Meidän tulisi nähdä, että olemme kansakuntana ylittäneet tietyn rajan ja kansan jumalattomuuden tähden tuomiot ovat tulossa ja Jumalan seurakuntana olemme osasyyllisiä turmelukseen, joka nyt "vapaana kulkee keskellämme".

Israelin kansan kohdalla Jumala armahti niin monesti, mutta viimein tuli raja. Aamos 7:8: "Katso minä olen laskenut luotilangan kansani Israelin keskelle. Minä en enää mene säästäen sen ohitse."
 

Viime kädessä ei ole kysymys muusta kuin "Onko Jumala todella sanonut?". Sieltä paratiisista tämä alkoi saaden otollista maaperää Sodomassa ja Gomorrassa. Tuo henkivalta otettiin avosylin vastaan Turussa ja nyt tuo henkivalta syleilee ja juovuttaa puoli kansaa, toivottavasti ei sinua.

 

"Orientoitukaa voittoon" kaikui ravintola Tavastialta sunnuntai-iltana. Valheen voimalla ja vääryydellä rakennetaan "kulttuurieliittien" vihreällä langalla sidottua pehmeitten arvojen pakettia, joka ei ketään satuta ja on kaikille tarkoitettu. Älä ota vastaan tuota pakettia tai ainakaan avaa sitä.
 

Jos vihollinen on vienyt toisen silmäsi ja näin kaukonäköisyyden, niin onhan sinulla toinen silmä tallella ja erotat vielä värit. Se vihreä väri on häivytetty. On menossa vihollisen aivoittelemat naamiaiset, mutta paketin on värkännyt "vihreä ideologia",  joka niin kaikelle luonnolle kuuliaisena pitää myös homoseksuaalisuutta luonnollisena.

 

Kansakuntaamme ovat kohtaamassa tuomiot, ja näissä vaaleissa olemme varustautumassa niihin. "Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä."

 

Rukoilkaamme, että Jumala oikeudenmukaisuudessa ja armollisena kurittaa meitä kohtuudella, eikä antaisi meille ansioittemme mukaan. Tuomiotkin ovat rakkautta. Herra älköön kääntäkö meille selkäänsä ja naurako meille, kun saamme kansakuntana niittää tekojemme seurauksia.

 

Mitä teemme nyt, kun vaalien mittarilla on meille osoitettu kansamme syvä lankeemuksen tila. Meille on todistettu jotain sellaista vaaliuurnilla, jota emme parikymmentä vuotta sitten olisi todeksi uskoneet.

Nyt me rukoilemme, tämä tilanne on meidät herättänyt. Tämä ei ole lopputulos. Uskokaamme ettemme ole vielä myöhässä presidentin valinnan suhteen, vaikka tuomion tsunamit ovat niitten nähtävissä, jotka vähänkin katsovat. Vesi on pakenemassa Suomi-neidon rannoilta ja kauan ei kulu, kun se vyöryvänä tuomion tsunamina saavuttaa niin notkot kuin saarelmat. Ja kun elävä Israelin Jumala puhuu, kuka ei kuuntelisi? Se ei ole jotakin pikkuhiljaista vihollisen hivuttautumista jonnekin Turun kautta Kuopioon, vaan sen puheen ymmärtää kyllä jokainen.

 

Meidän ei tarvitse huudattaa kannattajiamme "orientoitukaa voittoon", sillä Herramme on voittaja. Hän on kulkenut läpi kuoleman ja Hän saattoi julkisen häpeän alaiseksi kaikki henkivallat, jotka ovat nousseet Jumalaa ja Hänen tuntemistaan vastaan.

 

Pian koittaa sunnuntai 5.2., vaalipäivä, jona emme jää kotiin emmekä anna galluppien emmekä median ja tämän syvyydestä tulevan henkivallan eksyttää, sumuttaa tai lamaannuttaa. Antakaamme äänemme suomalaiselle miehelle. Unohtakaamme vaalipäivänä kaikki normaalit kriteerit, jotka voivat olla valintamme perusteena.
 

Suomen kansa on ottamassa jo majesteettirikokseen johtavaa askelta. Olemme hylkäämässä Jumalan sanan kestävää siltaa, jonka esikuvana pidin Turun murtunutta siltaa 2010. Ja olipa sitten tulevan tuomion tsunamin vuori sisällöltään provosoitunut vierasvalta tai EU:n aikaansaama nälänhätä, mikä lieneekin, otetaan tämä jo ilmassa oleva askel takaisin, tehdään täyskäännös, käydään rukoukseen ja paastoon jäljellä olevina päivinä ja mennään sitten ja annetaan ääni Sauli Niinistölle.
 

Rukoillaan myös, että elämää antava evankeliumi koko laajuudessaan saisi kirkastua Pekka Haavistolle.

24.1.2012

Jouko Pihon lisäpohdintoja presidentinvaaleista

Toisen kierroksen tilanne on vaikea, kun minä en haluaisi äänestää kumpaakaan, en Niinistöä enkä Haavistoa.

On kuin pitäisi valita ruton ja koleran välillä. Täytyy siis valita vähemmän huono vaihtoehto, joka on minulle Niinistö. Vierastan Niinistön yhteyksiä rahamaailmaan, hänen vapaamuurariuttaan, puheitaan uudesta maailmanjärjestyksestä, EU-federalismiaan, NATO-myönteisyyttään sekä sitä, että hän on osallistunut salaiseen ja epädemokraattiseen Bilderberg-kokoukseen.

Mutta Haaviston homoseksuaalisuus tökkii vielä enemmän. Lisäksi se, että Haavisto on vain ylioppilas eikä hän ole käynyt armeijaa eli hän on sivari. Haavisto on jotenkin kaikille mukava mies, mutta kyllä Suomen johdossa pitää olla jämäkkä mies eikä mikään  söpöläinen.

Paavo Väyrynen olisi ollut kunnon mies. Harmi, että hänet taktikoitiin pois toiselta kierrokselta eli moni kokoomuslainen äänesti Haavistoa vain estääkseen Väyrysen pääsyn toiselle kierrokselle. Samoin Soinin asettuminen ehdolle oli suuri virhe. Soinin ja PS:n olisi pitänyt ottaa Väyrynen ehdokkaaksi. Silloin Väyrysen läpimeno toiselle kierrokselle olisi ollut varma. Kun vielä kristillisdemokraatit olisivat asettuneet Väyrysen taakse, olisi isänmaallisen ja arvokonservatiivisen Väyrysen pääsy toiselle kierrokselle lisää varmistunut.

Mutta näin ei käynyt. Jumala salli tällaisen vaalituloksen.

Tiedän, että on paljon ihmisiä, jotka eivät äänestä nyt toisella kierroksella ollenkaan. Minusta sekään ei kuitenkaan vaikuta hyvältä ratkaisulta, joten aion ainakin itse äänestää ja kehotan muita toimimaan samoin.

Näyttää ilmeiseltä, että tässä tilanteessa Sauli Niinistö on Jumalan valinta Suomen presidentiksi.

Paavo Väyrysen aika tulee vielä myöhemmin - tavalla tai toisella.

Voiko Sauli Niinistöön luottaa? Osa 2

Seppo Hauta-ahon kirjoitus "Voiko Sauli Niinistöön luottaa? Osa 2"

Alkuperäinen lähde: http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93870-voiko-sauli-niinistoon-luottaa-osa-2

Voiko Sauli Niinistöön luottaa? Osa 2
Sauli Niinistön tekemän megaluokan petoksen ydin
Varatuomari Sauli Niinistö harhautti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa Suomen eduskuntaa ja suomalaisia äänestäjiä ennen EU-jäsenyyspäätöksiä vuonna 1994. Hän kertoi, että markasta ei vielä tällä päätöksellä luovuta, eikä tällä päätöksellä vielä eurojäsenyyttä päätetä, vaan siitä päätetään myöhemmin ja siitä tehdään erikseen oma lakialoite. Nämä Niinistön tekemät harhautukset kirjattiin ja liitettiin virallisiin eduskunnan asiakirjoihin (PeVL 14/1994, UaVM 9/1994, HE 135/1994) ja myös äänestäjille lähetettyyn tiedotteeseen. Osa eduskuntaa ja useimmat suomalaiset äänestäjät uskoivat tämän väitteen.
Kun kansa ja sen jälkeen eduskunta oli harhautettuna äänestänyt EU-jäsenyyden hyväksymisen puolesta, niin näiden äänestyksien jälkeen Sauli Niinistö – tällä kertaa oikeusministerin ominaisuudessa – sanoikin, että eurosta päätettiin jo EU-jäsenyysäänestyksessä, eikä siitä tarvitse tehdä erikseen lakialoitetta.
Tämän Niinistön tekemän megaluokan petoksen vahingot nousevat tässä vaiheessa mahdollisesti jopa kymmeniin miljardeihin euroihin, tulevaisuudessa jopa satoihin miljardeihin euroihin.

Dokumentit Niinistön toiminnasta ennen EU-äänestyksiä v. 1994

Varatuomari Sauli Niinistö toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana eduskuntakaudella 1991-1995. Valiokunnan puheenjohtajana Niinistö tietoisesti harhautti eduskuntaa ja suomalaisia kirjaamalla valiokunnan viralliseen pöytäkirjaan (PeVL 14/1994): ”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.” 
Eli Niinistö totesi yksiselitteisesti sen, että markasta luopuminen ja euroon siirtyminen ei sisälly EU-liittymislaki äänestykseen. Niinistö toimi näin, vaikka tiesi, että asia oli toisin – niin kuin jäljempänä ilmenee.
Erikoiseksi asian tekee myös se, että erään valiokunnan jäsenen mukaan perustuslakivaliokunnan saamasta selvityksestä ei saanut tuota käsitystä, että joku varauma olisi annettu, vaan valiokunnan enemmistö tulkitsi asian omalla tavallaan.
Petokseen kuului myös, että tietoisesti väärennettiin tiedote, joka lähetettiin jokaiselle äänioikeutetulle ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä v. 1994. Kyseisessä tiedotteessa väitettiin mm. että Euroopan Unioni on itsenäisten valtioiden yhteistyöjärjestö. Lisäksi tiedotteessa väitettiin, että yhteinen valuutta on tulevaisuuden tavoite, vaikka Niinistö ja muu poliittinen sisäpiiri tiesi, että asia ei ollut näin. Äänestäjiä harhautettiin ja petettiin - harkitusti ja tietoisesti. Vaalituloksen vääristämisestä rikoslaki määrää jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen.
Tämän tiedotteen ja muidenkin julkisuudessa esitettyjen valheellisten väitteiden pohjalta suomalaiset erehtyivät äänestämään neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU-jäsenyyden puolesta 16.10.1994. Tulos olisi ollut toinen, jos äänestäjät olisivat tienneet äänestävänsä myös markan kohtalosta ja omasta talouspolitiikasta luopumisesta. 
Niinistö jatkoi petoksien sarjaansa EU-liittymislakiäänestyksessä 18.11.1994. EU-liittymislain yhteydessä äänestettiin Seppäsen tekemästä ponnesta:  "Eduskunta edellyttää, että Suomen mahdollisesta liittymisestä Rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella…”
Eduskunta hyväksyi tämän ponnen äänin 151 jaa – 43 ei. Niinistö, sekä myös Paavo Lipponen, äänestivät ponnen puolesta, eli siitä että eduskuntaan tuodaan erillinen lakiesitys kun euroon liittymisestä päätetään. Tätä eduskunnan EU-liittymislaissa tekemää päätöstä – kuten jäljempänä ilmenee – ei noudatettu.

Dokumentit Niinistön toiminnasta  EU-jäsenyyspäätösten jälkeen

Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1.1.1995 ja uuden eduskunnan tuli aika päättää markan kohtalosta ja euroon liittymisestä.
Sauli Niinistö, joka oli ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä ilmoittanut perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, että markasta luopumisesta päätetään myöhemmin ja että siitä tehdään erillinen lakialoite – perui oikeusministerin (13.04.1995 - 01.02.1996) ominaisuudessa päätösten jälkeen kaikki aikaisemmat lausuntonsa ja eduskunnassa itse tekemänsä päätöksen – ja ilmoitti, että euroon liittyminen hyväksyttiinkin jo EU-liittymislakiäänestyksessä.
Hän ilmoitti, että kun eduskunta hyväksyi Maastrichtin sopimuksen EU-liittymislakiäänestyksessä, niin se hyväksyi samalla myös markasta luopumisen ja euron käyttöönoton (HS 22.10.1995). Samassa artikkelissa Niinistö väittää, että kun äänestettiin EU-liittymissopimuksesta niin perustuslakiin tuli aukko, josta mahtuu sisälle EMU:n kolmas vaihe eli euro ja että markasta luopuminen on enää ainoastaan hallitusmuodon sanamuodon korjaus. Niinistö totesi myös, että EU:n perussopimuksen hyväksyminen kahden kolmasosan enemmistöllä, avasi ovet kaikelle siitä sopimuksesta seuraavalle.
Myös perustuslakivaliokunta Niinistön vanavedessä (PeVL 18/1997) otti päinvastaisen kannan euro-asiassa EU-äänestyksien jälkeen – kanta oli perustuslakivaliokunnassa päinvastainen ennen EU-äänestyksiä - kun se totesi, että: ”Suomi ei ole tehnyt Euroopan Unioniin liittyessään oikeudellisia varaumia, jotka rajoittaisivat Maastrichtin sopimuksen sovellettavuutta Suomeen nähden, voimaansaattamislailla on Maastrichtin sopimus siten tullut voimaan saatetuksi Suomessa lainsäädännönalaan kuuluvin osin koko laajuudessaan ja Suomi on sitoutunut kaikkiin Unionin jäsenyydestä seuraaviin velvoitteisiin”. Perustuslakivaliokunta jatkoi toteamalla, että: ”… talous- ja rahaliittoa koskevat lait saatettiin silti voimaan jo voimaansaattamislailla.”

Perustuslakivaliokunta paljastaa luonteensa

Perustuslakivaliokunta totesi myös PeVL18/1997 mm. 
”Tämän mukaisesti markka voisi lakata olemasta Suomen rahayksikkönä Suomen liityttyä euroalueeseen, vaikka 72§:ää ei olisikaan muutettu. Siltä osin kuin nämä määräykset ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, on perustuslakiongelma tullut ratkaistuksi jo voimaansaattamislailla.”
Tällä lausunnolla perustuslakivaliokunta, jonka on ylin perustuslakia tulkitseva elin, paljastaa todellisen luonteensa. Kansalaisten turvaksi tehty perustuslaki ei olekaan heille noudattamista varten, vaan se on ongelma perustuslakivaliokunnan jäsenten ja heidän edustamiensa tahojen poliittisille ja taloudellisille päämäärille.
Samalla logiikalla voitaisiin maastamme poistaa rangaistavat teot ja rikollisuus kokonaan säätämällä esimerkiksi rikoslakiin rangaistuksen poistavaksi pykäläksi hätävarjelu- ja pakkotilannesäädösten lisäksi seuraavan sisältöinen normi: ”Rangaistusta älköön myöskään tuomittako, jos rikoksentekijöitä on vähintään viisi ja jos he ovat keskuudestaan valinneet valiokunnan, ja jos tämä valiokunta on ennen rikosta - tai sen jälkeen, antanut lausunnon, että kysymyksessä ei ole rikos lainkaan.”

Euroon liittymisestä ei tehty eduskunnan edellyttämää lakialoitetta

Kun Lipposen I hallitus vuonna 1998 ”valitsi menettelytavan” euroon siirtymisestä, ei asiaa käsitelty perustuslain muutosesityksenä markasta luopumisesta vaan Lipposen hallitus toi euro-asian eduskuntaan pelkästään hallituksen tiedonantona. Tätä tapaa oli Niinistö vaatinut (Satakunnan Kansa 21.2.1998), jonka mukaan Niinistö on kaiken aikaa tyrmännyt suoralla iskulla lakivaateet. Niinistön mukaan tiedonanto on niitä kaikkein vaikutusvaltaisempia keinoja, jolla hallitus voi eduskuntaa lähestyä. Tässä tiedonantoäänestyksessä 17.4.1998 ei äänestetty siitä, astuvatko jo voimassaolevat automatiikalla varustetut EU-säädökset voimaan, vaan hallituksen luottamuksesta.
Lipposen hallitus totesi v. 1998 eduskunnan aikaisemmin päättämästä erillisestä EMU:n kolmatta vaihetta koskevasta lakiesityksestä seuraavasti: ”Tällaisen esityksen antaminen olisi kuitenkin euroalueeseen liittymisestä päätettäessä ongelmallista, koska päätöksenteko kohdistuisi jo hyväksyttyihin ja voimaansaatettuihin Maastrichtin sopimuksen talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskeviin määräyksiin”. Lipposen hallitus käytännössä toteaa, että lait ovat jo tulleet voimaan, vaikka eduskunta ei ollut asiaa päättänyt.
”Euro-äänestys” oli siinäkin mielessä erikoinen, että se kohdistui hallituksen luottamukseen, eikä siihen, astuuko joku laki äänestyksessä voimaan vai ei. Molemmilla äänestystuloksilla lopputulos olisi euro-asiassa ollut sama. Suomi menetti oman valuutan, siihen liittyvän talouspolitiikan, sekä kulta ja valuuttavarantonsa ilman eduskunnan päätöstä. Maastrichtin sopimuksen mukaiset EU-lait olisivat jääneet voimaan, vaikka hallitus olisi saanut epäluottamuslauseen. Voidaanko tätä sanoa demokraattiseksi päätökseksi? Tällaista ”päätöstä” Niinistö oli ajamassa ja siitä on seurannut valtavat vahingot suomalaisille. Kokoomus, RKP, SDP ja Vasemmistoliitto äänestivät tuossa äänestyksessä hallituksen luottamuksen puolesta, eli ne antoivat luottamuslauseen hallitusmuodon kumoamisen tehneelle hallitukselle. Hallitusmuodon kumoamisesta rikoslaki määrääsi tuolla hetkellä ankarat rangaistukset. Hallitusmuodon usean säännöksen kumoamisen vahvisti myös perustuslaki valiokunta lausunnossaan PeVL18/1997, tosin valiokunta käyttää kumoamisesta sanamuotoa ”teki poikkeuksen”.
Emun kolmatta vaihetta, eli euro-valuuttaa koskevat EU-lait tulivat voimaan ilman eduskunnan päätöstä, vaikka hallitusmuodossa  (72-73 §), joka oli tuolloin voimassaoleva perustuslaki, luki edelleen, että ”Suomen rahayksikkö on markka… Suomen pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa sekä eduskunnan valitsemien pankkivaltuutettujen valvomana.”

ERM-kytkentä pääministerin ilmoituksella

Suomen Markan arvo kytkettiin peruttamattomasti Euroopan valuuttajärjestelmään (ERM) 14.10.1996, jolloin Suomen Pankilta poistettiin tärkeä osa perustuslaillisesta vallasta. Pääministeri Lipponen antoi asiasta eduskunnalle ainoastaan pääministerinilmoituksen, jota seuranneesta eduskunnan keskustelusta tuli yksi kovasanaisimmista. Keskustan silloinen puheenjohtaja Esko Aho arvosteli pääministeri Lipposen menettelyä, jolloin Lipponen tokaisi Aholle: ”Nahkurin orsilla tavataan.” Tokaisullaan Lipponen tarkoitti sitä, että Aho on markkaan liittyvän päätösvallan hävittämisessä yhtä syyllinen kuin hänkin. Pääministerin ilmoituksesta eduskunta ei äänestä.
Niinistön petos onnistui  - Salolainen vahvisti

Niinistön harhautus onnistui niin perusteellisesti, että myös silloinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen uskoi, ettei EU-äänestyksen yhteydessä vielä päätetä markan kohtalosta. Puhemiehen tehtävänä on valvoa käsiteltävien asioiden perustuslainmukaisuutta. Hän kertoi asiasta Suomen Kuvalehden haastattelussa (15/1997).
Nykypäivä-lehden haastattelussa (24.3.2005) Pertti Salolainen, joka osallistui merkittävällä tavalla EU-jäsenyysneuvotteluihin, kertoi markasta luopumisesta:
”Onneksi markan katoamisesta ei  puhuttu ...
… Jos silloin olisi sanottu, että markka häviää, olisimme takuulla hävinneet kansanäänestyksen, Salolainen uskoo.
Hän pitää myös valtioviisautena sitä, ettei euroa alistettu kansanäänestykseen…”
Salolaisen lisäksi myös SDP:n kansanedustaja paljasti 18.12.1996 TV1:n ohjelmassa ”K Tervo”, että: ”jos EMU-sidos olisi kerrottu kansalle ennen 16.10.1994 neuvoa antanutta kansanäänestystä, äänestystulos olisi ollut toinen, kuin oli.”
Asian vahvisti myös Iltasanomien tekemä 14.6.-97 julkaistu mielipidetutkimus, joka mukaan EU-jäsenyys ei olisi toteutunut, jos kansalaisille olisi kerrottu, että euro sisältyy neuvoa-antavaan kansanäänestykseen.

Seppo Hauta-aho on Perussuomalainen yrittäjä Hämeen Janakkalasta.